Kuusamoon, Kuusamoon… nyt tallentui maakotkakin!

Onnistuneen helmikuisen Oulun kuvauskeikan jälkeen päätin käväistä myös Kuusamossa ennen kevääntuloa ja ajankohta löytyi pidennetystä viikonlopusta 16-19.3.2006. Lähtökohdat olivat vähän huonohkot sillä monta viikkoa kestäneen kauniin ja aurinkoisen sääjakson ennustettiin juuri nyt päättyvän ja viikonlopun olevan pilvinen, sateinen ja tuulinen. No, matkaan vaan tuli taivaalta mitä on tullakseen – ehkä joku kuva kuitenkin muistikortille silti kelpaisi.
Turusta lähdin torstaina 16.3. työpäivän jälkeen lennolla Helsinkiin, jossa odottelin liki kolme tuntia jatkolentoa Kuusamoon. Jälkimmäinen lento olikin viimeistä paikkaa myöten täynnä, talvilomalaisia varmaan liki kaikki. Koneessa oli useita tuttujakin, ei kuitenkaan lintuharrastajia. Kuusamoon saavuttiin aikataulun mukaisesti klo 21.30 ja kentällä oli vastassa Olli Lamminsalo, jonka kanssa olin sopinut viikonlopun linturetkistämme. Ensin ajoimme kuitenkin keskustaan, mukavaan pikku hotelli Kuusankaan, jossa yövyin viikonlopun ajan.

Perjantai 17.3. valkeni pilvisenä ja jokunen lumihiutalekin tippui mutta pakkasta oli alle 5 astetta. Hyvän aamiaisen jälkeen lähdimme liikkeelle klo 6.40 ja kiertelimme koko päivän, klo 18.30 saakka, Kuusamon itäosia ihan rajanpintaa myöten. Sää parani päivän mittaan ja Rukan lähistöllä paistoi aurinkokin 3-4 tuntia kunnes illaksi taas pilvistyi ja alkoi hiljalleen sadella lunta. Olli tunsi lintupaikat ja ruokinnat mainiosti ja kamera raksutti pikseleitään muutaman sadan kuvan päivävauhdilla. Päivän havaintoja olivat mm. n. 40 yksilön teeriparvi (plus n. 10 myöhemmin), 2 riekkoa, koiras-metso, 3 hiiripöllöä, 2 merikotkaa (paikallisen oloisia), ainakin 42 koskikaraa (3 paikkaa), yhteensä 8 kuukkelia, 3 lapintiaista, lapin- ja hömötiaisen risteymä (joka myös kuvattiin), muutama urpiainen (joukossa aivan ilmeinen tundraurpiainen), käpytikka ym. Lapinpöllöä kovin haimme mutta toistaiseksi tuloksetta, ovat viime aikoina olleet näkyvissä vain aamuhämärissä.

kuukkeli

Olli lähti vielä klo 19 vetämään paikallisen lintukerhon pöllöretkeä, itse sen sijaan menin paikalliseen ravintolaan syömään hyvän illallisen ja ostamaan vähän eväitä huomista varten sillä tarkoituksemme on vielä pöllöretken jälkeen lähteä yöksi kotkakojuun aivan itärajan pintaan Oulangan suuntaan. Toivoimme kovin ettei huononeva sää pilaa tulevaa piilokojupäivää…

olli
itte

Olli tuli hakemaan kotkakojuretkelle vielä perjantai-illalla klo 23. Ensin teimme nopean vierailun kuusamolaisen ’kuvaajaikoni’ Hannu Hautalan kotiin, josta mukaamme lähti siellä kyläillyt kirkkonummelainen veteraanikuvaaja Pauli Nieminen. Pimeässä ja tuulisessa yössä ajoimme kohti Oulangan kansallispuistoa ja n. 75 km jälkeen jätimme auton pitkän metsätien varteen. Peräkärrystä ajettiin ulos moottorikelkka ja pakkasimme kaikki kuvauskalustomme, makuupussit ja ruuat rekeen. Sitten vaan keskiyöllä lumiselle tunturiosuudelle moottorikelkan puskemana, lunta maastossa oli runsaat 70 cm. Aikanaan saavuimme piilokojulle, laitoimme kamiinan lämmittämään, katsoimme että ruokinnat olivat kunnossa ja asetuimme sisälle öljylampun valoon rupattelemaan. Yö oli jo pitkällä, liki klo 03 aamuyöllä kun maailman parantamisemme loppui ja kaikki nukahtivat hetkeksi. Heräsimme kuitenkin jo klo 6.40 kun ensimmäiset korpit saapuivat siivet vonkuen ruokinnan ylle ja melkein heti niiden jälkeen myös maakotka lipui komeasti vastatuuleen aivan matalalla. Joimme aamukahvit ja odottelimme valon lisääntymistä, jotta kuvaaminenkin onnistuisi. Sää päivän kuluessa oli hyvin vaihteleva – sankkoja lumi- ja räntäkuuroja, kirkasta auringonpaistetta, kovia tuulenpuuskia, välillä liki tyyntäkin mutta sisällä oli koko ajan leppoisan lämmintä ja seura mitä parasta. Tärkeintä kuitenkin – maakotkapari vieraili päivän aikana ainakin 5 kertaa ruokinnalla kuvattavana, koiras pitkään yksin mutta illansuussa ilta-auringon punerruksessa paikalle ilmaantui myös isokokoisempi naaras, joka ilmeisesti oli jo aloittanut pesässä viihtymisen. Hetken aikaa molemmat olivat saman aikaa ruokinnalla ja ohuen vikinän säestämänä kotkien hormonit vielä hyrräsivät ohikiitävän paritteluyrityksen verran! Ikimuistoisen UPEITA hetkiä jotka tallnetuivat myös kameroille. Silloin kun maakotkat eivät olleet näkösällä niin kuvattavaa riitti paikallisissa kuukkeleissa (4), lapintiaisissa (2-3), hömötiaisissa (n. 5) ja käpytikoissa (ainakin 3).
Koiras-maakotka lähti ruokinnalta, kuolleen jäniksen kimpusta, vasta klo 18.15 maissa ja aloimme pakata tavaroitamme paluumatkaa varten. Kaikki siistittiin, tavarat pulkkaan ja moottorikelkalla takaisin autolle ja Kuusamoon saavuimme klo 21.20 paikkeilla. Pauli vietiin Hautalalle, johon Hannukin juuri palasi kuvausretkeltään Posion puolelta. Ilta kului kevyesti syöden ja pian uni nappasikin selkävoiton hienon kuvausretken jälkeen.

mako

Sunnuntaina 19.3.2006 lähdimme Ollin kanssa liikkeelle klo 07, taivas oli puolipilvinen ja luoteistuuli navakan kylmä. Pakkasta aamulla 10 astetta mutta tuuli viilensi vielä lisää. Ajelimme uudelleen kohti Kuusamon itäosia, osaksi uusia ja osaksi perjantaisiakin reittejä mutta lapinpöllöt pysyttelivät edelleen piilossa. Kuusamossa vielä jokunen viikko sitten näkyneet liki 20 lapinpöllöä lienevät vetäytyneet mahat myyriä täynnä jo metsien siimekseen. Kukaan muukaan niitä ei enää löytänyt. Pysähtelimme parilla karakoskella ja koskikaroja ainakin on runsaasti – toisessa oli yhtä aikaa näkyvissä 13 ja toisessa 10 yksilöä. Joitakin lentokuviakin tästä vikkelästä linnusta syntyi. Tien varresta löytyi upeassa aamun auringonvalossa kuvauksellinen 4 riekon parvi ja myöhemmin vielä yksi lisää, joka jo kevätkiihkossaan päästi minut kamerallani jopa 4-5 metrin etäisyydelle huutaen samalla ahkerasti nenäsointista trilliään. Hyvä kun riekon pään sai kunnolla mahtumaan kuvaan! Teeriäkin teiden varsilta löytyi yhteensä n. 20 mutta ne pysyttelivät vielä kaikki vähän etäämpänä. Tuulen takia hiiripöllötkin olivat nyt piilossa mutta runsaasti lintuja oli Ollin omistaman todella upean ”Willa Uivelon” ruokinnalla, joukossa mm. Kuusamossa harvalukuinen puukiipijä. Kuukkeleita nähtiin taas muutama mutta pureva tuuli piti linnut enemmän piilossa tänään kuin aiempina päivinä.

riekko

Iltapäivällä palasimme Kuusamon keskustaan, kävimme syömässä hyvän aterian ja Olli ajoi minut lentokentälle, josta lento Helsingin kautta Turkuun kulki täpötäytenä mutta ajallaan. Kotona olin klo 22 tosi tyytyväisenä hienoon Kuusamon kevättalviseen lintuviikonloppuun – nyt vaan lähipäivinä purkamaan satoja kuvia muistikortilta näkyville!

Kategoria(t): Ajankohtaista linturetkiltä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.