Hieno linturetki Tanskaan, Vattimeren rannoille

Maanantaina 7.3.2016 lähdin Kari Korhosen ja muutaman muun lintuharrastajan kanssa kohti Lounais-Tanskaa, Vattimeren rannikkoa. Olimme olleet siellä Outin kanssa keväällä 2013 ja hieno lintualue veti uudelleen puoleensa, Outi tosin jäi nyt ”kotimieheksi” Turkuun. Kari ja Jyrki Erikäinen Hesasta tulivat hakemaan minut ja kamppeeni kaupunkiasuntomme kotinurkilta klo 19 kohti Turun satamaa, jossa ajoimme m/s Viking Gracen ns. paalupaikalle. Pääsemme siitä huomenaamulla ensimmäisenä ulos laivasta. Ilta kului buffetpöydän ympärillä ja yömyssyn jälkeen oli aikaa nukkua omassa hytissä muutama tunti.

TÄLLAISIA LINTUMASSOJA LÄHDIMME HAKEMAAN

TÄLLAISIA LINTUMÄÄRIÄ LÄHDIMME HAKEMAAN – JA LÖYDETTIINKIN!

Tiistaina 8.3.2016 herätys oli varhain sillä aamiainen alkoi jo klo 05.30, laivahan rantautui Tukholmaan klo 06.30 paikallista aikaa. Tavarat autoon ja menoksi – edessä oli koko päivän automatka kohti Tanskan länsirannikkoa. Tiet olivat onneksi sulat ja hyväkuntoiset vaikka Ruotsin sisämaassa olikin vielä aika reippaasti lunta. Ensimmäinen pidempi, runsaan tunnin, pysähdys tehtiin Tullgarnin kartanoalueella Södertäljen lähistöllä. Paikka oli minulle uusi mutta Karille tuttu aiemmilta reissuilta. Aurinkokin pilkotti ja aamu oli jopa keväinen. Hienolla puistoalueella näimme mm. 2 vihertikkaa (ääntelivätkin vilkkaasti), 10 pähkinänakkelia, 6 viitatiaista, 5 nokkavarpusta, pikkutikan ja pyrstötiaisen. Ensimmäiset töyhtöhyypät lentelivät ja laulujoutsenia matkasi pohjoiseen pari parvea, reissun ekat lintukuvatkin tarttuivat täällä kortille.

TULLGARNISTA LÖYTYI PARI VIHERTIKKAA, TÄSSÄ KOIRAS

TULLGARNISTA LÖYTYI PARI VIHERTIKKAA, TÄSSÄ KOIRAS

Seuraavat tunnit kuluivat Ruotsin poikki ajaessa, pari kahvipysähdystä tehtiin ja syötiin vähän ennen Helsingborgia hyvä lounas. Matkalla saatiin kohtalaisesti vesisadetta ja paljon matalalla roikkuvia pilviä. Automatkalla nähtiin kuitenkin 60 laulujoutsenta, 200 merihanhea, 15 metsähanhea, 2 valkoposkihanhea, 40 harmaahaikaraa, piekana, 30 hiirihaukkaa, isolepinkäinen, 30 töyhtöhyyppää ja 2 mustavarista. On täällä lintukevät jo paljon Suomea pidemmällä… Toinen, noin tunnin pysähdys tehtiin Ljungbyssä, jossa nähtiin mm. 150 kanadanhanhea, 27 tundrahanhea, 80 kurkea, 3 isohaarahaukkaa, 2 kulorastasta ja 30 järripeippoa. Tuplamilkkareista ei tihkusateessa vielä kuvia irronnut. Kolmas ”lintupysähdys” tehtiin Juutinrauman rannalla, lähellä Landskronaa, ja tuloksena oli mm. 50 ristisorsaa, 3 avosettiä, 8 meriharakkaa, 4 tylliä, 4 suosirriä ja 50 tukkakoskeloa. Matkapäivän lajimääräksi kertyi jo 62 lajia.

VIITATIAISIA NÄHTIIN SEKÄ RUOTSISSA ETTÄ TANSKASSA

VIITATIAISIA NÄHTIIN SEKÄ RUOTSISSA ETTÄ TANSKASSA

Iltahämärissä poimittiin Kööpenhaminan lentokentältä kyytiin myös Varvikon Kari ja Peltosen Eero. Pimeässä ajettiin vielä koko Tanskan poikki Ribeen, jonne saavuimme klo 23, takana tänään noin 970 kilometriä! Majoituimme jo aiemmalta reissultani tuttuun Danhostel Ribeen, mukava majapaikka. Ja uni maittoi makeasti pitkän matkan jälkeen.

Keskiviikkona 9.3.2016 oli eka täysi retkipäivä kauniissa ja aurinkoisessa kevätsäässä. Lämpöä oli enimmillään 8 astetta, lounaistuuli puhalsi 6-7 m/s ja näkyvyys oli varsin hyvä. Aloitettiin aamiaisen jälkeen retki matkaamalla Mandön saarelle alaveden aikaan ja palattiin mantereelle noin klo 13, ennen kuin vesi nousee liian ylös katkaistakseen paluureitin. Mandöstä ajettiin Gammel Hviding Engsölle, itselleni uusi paikka joka osoittautui erinomaisen hyväksi. Päivän kolmantena kohteena iltapäiväkahvien jälkeen oli Römön pengertie ja Römön saari, jossa ehdittiin käydä vain koillisrannalla. Illaksi ajettiin takaisin Ribeen, käytiin syömässä ja pidettiin iltahuuto. Lintuja oli odotetusti taas valtavia määriä ja seuraavat luvut ovat laskemiamme minimilukuja – todellisuudessa monia lajeja oli ilmeisesti selvästi enemmänkin. Nähtiin mm. silkkiuikku, 6 jalohaikaraa, 12 harmaahaikaraa, 3 pikkujoutsenta, 3 laulujoutsenta (vain!), 2000 ristisorsaa, 700 jouhisorsaa, 25 harmaasorsaa, 130 tundrahanhea, 250 merihanhea, 15000 valkoposkihanhea ja 400 sepelhanhea, joista yksi selkeä hrota-alalajin ”seplu”. Hviding Engsöllä nähtiin Tanskassakin aika kova rari eli silkkihaikara, josta napattiin jokunen dokumenttikuvakin. Meillä oli ennakkotieto, että silkkihaikara voi olla tällä paikalla.

SEPELHANHIPARVIA OLI MONIN PAIKOIN

SEPELHANHIPARVIA OLI MONIN PAIKOIN

Petolintuja nähtiin mm. merikotka, 5 sinisuohaukkaa, varpushaukka, 20 hiirihaukkaa, 4 piekanaa, 8 tuulihaukkaa, 2 ampuhaukkaa ja muuttohaukka. Mainittakoon vielä peltopyy ja kahlaajista mm. 700 meriharakkaa, 2 tylliä, 650 kapustarintaa, 1000 töyhtöhyyppää, 5000 suosirriä, 750 isosirriä, 25 punajalkavikloa, 1000 isokuovia ja aikainen mustapyrstökuiri (Tanskan eka tänä keväänä).

MUUTTOHAUKKOJA PYÖRII ALUEELLA USEAMPIA, SAALISTA RIITTÄÄ

MUUTTOHAUKKOJA PYÖRII ALUEELLA USEAMPIA, SAALISTA RIITTÄÄ

Muista lajeista mainittakoon luotokirvinen, 2 västäräkkiä, 3 kulorastasta, 15 nokivarista, 2000 kottaraista ja Hviding Engsöllä mustapäätasku – sekään ei ihan tavanomainen täällä. Retken lajimäärä nousi hyvän lintupäivän myötä 91:een.

HVIDINGIN SILKKIHAIKARA - HARVINAISUUS TANSKASSA

HVIDINGIN SILKKIHAIKARA – HARVINAISUUS TANSKASSA

Torstaina 10.3.2016 pääkohteenamme oli Fanön saari ja iltapäivällä käytiin myös mantereen puolella Sneum Digesössä ja Sönderbyn rannassa ennen paluuta Ribeen. Sää oli tänään pitkään sumuinen ja utuinen kunnes iltapäivällä selkeni. Tuuli oli heikkoa etelästä. Aamiaisen jälkeen ajettiin Esbjergiin, jossa jonotimme Fanön laivaa noin puoli tuntia. Päästiin saareen (matka kestää n. 15 min), vähän shoppailtiin ruokakaupassa ja ajettiin saaren eteläkärkeen, Sönderhon kylälle. Kylän itärannan puolelta löytyi lähes heti kaukaa merkin päältä istumasta nuori tunturihaukka, joka oli eilen löytynyt paikalta. Hieno lintu mutta väreilyn ja etäisyyden takia mitään kunnon kuvaa ei saatu, joku huono dokumentti toki. Rusti oli näkyvissä noin puoli tuntia.

FANÖN RANNOILLA OLI PALJON PULMUSSIRREJÄ

FANÖN RANNOILLA OLI PALJON PULMUSSIRREJÄ

Jatkettiin matkaa eteläkärjen ohi länsirannan pitkille hiekkarannoille, joita pitkin sai ajaa lähes koko matkan takaisin pohjoispäähän. Pysähdyttiin muutaman kerran katsomaan merelle ja kuvaamaan paikallisia kahlaajia, nautittiin samalla hienoista maisemistakin. Heti eka pidemmällä pysähdyksellä rannan edustalta löytyi noin 60 mustalintua uimasta ja jonkin ajan kuluttua Jyrki huomasi kaukoputkellaan parvessa ad-koiras pilkkaniskan! Melaniitat uiskentelivat melko etäällä hankalassa (osin) vastavalossa ja reilussa aallokossa eli lintu oli varsin helppo nähdä hyvällä kaukoputkella mutta kuvan saaminen oli työn ja tuskan takana. Heikkoja dokumentteja kertyi muutama, minulle teleobiskallani ja Karille skouppaamalla. Hieno spondehavis, pilkkaniskasta ei meillä ollut mitään tietoa alueelta. Itsekin näin lajin nyt eka kertaa elämässäni…

DOKUMENTTIKUVA KOIRAS PILKKANISKASTA, KUVAAMISTA AJATELLEN VÄHÄN KAUKANA

DOKUMENTTIKUVA KOIRAS PILKKANISKASTA, KUVAAMISTA AJATELLEN AIKA KAUKANA

Päivän muita havaintoja olivat mm. metsähanhi, 90 tundrahanhea, 3000 valkoposkihanhea, 40 sepelhanhea, 600 ristisorsaa, 1000 jouhisorsaa, 3 punasotkaa ja 3 uiveloa. Petolintuja havaittiin rustin lisäksi 10 hiirihaukkaa, 3 piekanaa ja 2 tuulihaukkaa, kahlaajia mm. 500 meriharakkaa, 21 avosettiä, ainakin 15500 suosirriä, 150 pulmussirriä, 40 kapustarintaa, 900 isokuovia ja 7 punajalkavikloa. Muita mainittavia olivat vielä 5 liejukanaa (Ribessä), 10 turkinkyyhkyä, peukaloinen, kulorastas, 40 nokivarista, 27 pulmusta ja 5 harmaasirkkua. Jälleen hieno lintupäivä, joka kasvatti retken lajimäärän 101:een – tänään vähän ”mässättiin” lajeilla mutta ei ikävä kyllä hyvillä kuvilla. Illalla syötiin maittavat pihvit paikallisessa ravintolassa.

SUOSIRREJÄ OLI TUHANSIA

SUOSIRREJÄ OLI TUHANSIA

Perjantaina 11.3.2016 oli jälleen puolipilvinen päivä mutta nyt meri oli lähes tyven ja lämpöä oli taas 8 astetta. Aamiaisen jälkeen lähdettiin kohti pohjoista ekana kohteena Skjernin jokisuisto. Sieltä jatkettiin pikkuteitä rannikolle ja staijattiin runsas tunti Strandgårdenin luona Hvide Sanden pohjoispuolella. Hvide Sandessa syötiin mainio kalapäivällinen ja jatkettiin etelään Tippernen alueelle ja illansuussa vielä hetkeksi Filsön järvelle. Hyvä lintupäivä tuli tästäkin ja lajimäärämme nousi tänään 111:een.

ISOSIRRIPARVET OLIVAT HIENOJA, LINNUT VIELÄ TALVIPUKUISIA

ISOSIRRIPARVET OLIVAT HIENOJA, LINNUT VIELÄ TALVIPUKUISIA

Merellä nähtiin mm. 60 kaakkuria, 5 suulaa, 90 mustalintua, 12 pilkkasiipeä ja järvillä 8 silkkiuikkua, 160 punasotkaa, 8 uiveloa, 2 jalohaikaraa ja 4 kaulushaikaraa (3 huutavaa ja 1 näköhavainto). Pelloilta löytyi 35 laulujoutsenta, 830 lyhytnokkahanhea (suurin lajipuhdas parvi 650!), 390 tundrahanhea ja 4000 valkoposkihanhea. Kahlaajista mainittakoon 12 pulmussirriä, 150 suosirriä, taivaanvuohi ja 300 kapustarintaa. Petolintuja havaittiin 4 merikotkaa, 40 hiirihaukkaa (huomattava osa Börringe-tyyppisiä), piekana, 4 tuulihaukkaa, ampuhaukka, nuori muuttohaukka (Strandgårdenilla) ja – uskomatonta mutta totta – reissun jo toinen nuori tunturihaukka! Rusti nähtiin Skjernissä aidantolpalla päivystämässä ja tällä kertaa natsasi: sain ihan kunnon kuvatkin. Tunturihaukkojahan talvehtii joka vuosi muutama Tanskan länsirannikolla mutta harvinaisia ne toki ovat, meillä on vaan käynyt hyvä tuuri…Hvide Sanden satamassa näkyi iso- ja harmaalokin risteymä ja päivän pikkulinnuista mainittavimpia olivat 3 luotokirvistä, 3 peukaloista, retken eka punarinta sekä rautiainen, viitatiainen ja 6 harmaasirkkua. Ribessä olimme iltahuudolla vasta reippaasti auringonlaskun jälkeen.

NUORIA TUNTURIHAUKKOJA NÄIMME PERÄTI KAKSI, TÄSSÄ NIISTÄ JÄLKIMMÄINEN

NUORIA TUNTURIHAUKKOJA NÄIMME PERÄTI KAKSI, TÄSSÄ NIISTÄ JÄLKIMMÄINEN

Lauantai 12.3.2016 oli tällä erää viimeinen retkipäivämme täällä Lounais-Tanskassa, huomenaamulla lähtö kohti Suomea. Päivä oli jälleen kaunis – aurinkoa, lähes tyventä ja 9 astetta lämpöä. Aloitimme ajelemalla aamiaisen jälkeen Draved Skov’iin eli täkäläisittäin isolle metsäalueelle, josta löytyi mm. 3 etelänpuukiipijää, 2 puukiipijää, 8 käpytikkaa, 12 pähkinänakkelia, 6 peukaloista, kuusitiainen, 5 viitatiaista, 3 europaeus-alalajin pyrstötiaista, tikli ja kulorastas. Parin tunnin kävelyn jälkeen kävimme Tönderissä kahvilla ja sen jälkeen ajettiin Saksa-Tanska rajatietä (osin Saksan puolta) Fredrikskogin ohi Saltvandssölle hanhia ja kahlaajia katsomaan. Pohjoiseen ajettaessa pysähdyimme uudelleen Gl Hvidinge Engsössä ja illansuussa käytiin vielä Kammerslusella ennen paluuta Ribeen. Pelloilta löytyi yhteensä 22 laulujoutsenta, metsähanhi, 70 lyhytnokkahanhea, 40 tundrahanhea (+ n. 3000 Anseria), 30000 valkoposkihanhea ja Römön sillan luona nähtiin 7 sepelhanhea, joiden seurassa 1 hrota lennossa merelle päin. Nähtiin myös 3 jalohaikaraa ja edelleen silkkihaikara Hvidingen tekolammella.

PÄHKINÄNAKKELI ON TANSKASSA YLEINEN

PÄHKINÄNAKKELI ON TANSKASSA YLEINEN, TÄMÄ TOSIN TULI KUVATTUA JO RUOTSISSA

Sorsia nähtiin mm. 200 haapanaa, 19 harmaasorsaa, 200 jouhisorsaa ja 7 lapasorsaa, lisäksi 4 uiveloa. Petolintuja oli 3 merikotkaa, sinisuohaukka, 3 varpushaukkaa, 40 hiirihaukkaa ja piekana ja kahlaajiakin oli jälleen runsaasti: 300 meriharakkaa, jo 106 avosettiä, 1200 kapustarintaa, 300 suosirriä ja 1500 isokuovia. Harmaasirkkuja nähtiin tänään vain yksi. Retken lajimäärä nousi tänään 116: een. Taas mukava illallinen ja tavaroiden pakkausta aamun lähtöä varten.

LYHYTNOKKAHANHIA SUMUISENA AAMUNA, PARVESSA OLI YLI 600 YKSILÖÄ!

LYHYTNOKKAHANHIA SUMUISENA AAMUNA, PARVESSA OLI YLI 600 YKSILÖÄ!

EUROPAEUS-ALAJIN PYRSTÖTIAISET RAKENSIVAT JO PESÄÄ

EUROPAEUS-ALAJIN PYRSTÖTIAISET RAKENSIVAT JO PESÄÄ

Sunnuntaina 13.3.2016 lähdettiin klo 8 aikoihin, heti aamiaisen jälkeen, ajamaan kohti Kööpenhaminan lentokenttää, jossa Peltosen Eero ja Varvikon Kari jäivät pois lentääkseen takaisin Hesaan. Me muut jatkoimme autolla Ruotsin läpi Tukholmaan, jonne saavuttiin klo 19 aikoihin ja laiva (m/s Viking Amorella) lähti Turkuun päin klo 20. Matkan mainittavimmat havainnot olivat pikku-uikku Riben lähellä (retkilaji 117), 3 isohaarahaukkaa (Malmön lähellä 1, Ljungbyssä 2) sekä useita laulujoutsenparvia pelloilla, yhteensä n. 80 yksilöä. Turun satamaan saavuttiin 14.3.2016 klo 07.35 ja Kari ajoi minut tavaroineni kotiovelle saakka hienon matkamme päätteeksi.

PALUUMATKALLAKIN ISOHAARAHAUKAT OLIVAT SUMUN SEASSA, SIKSI HEIKKOTASOINEN KUVA...

PALUUMATKALLAKIN ISOHAARAHAUKAT OLIVAT OSAKSI SUMUN SEASSA, SIKSI HEIKKOTASOINEN KUVA…

Epilogi.

Tämä oli toinen keväinen lintureissuni Vattimeren (Vadehavet) rannoille, ensimmäisen matkan (3 vuotta sitten) retkikertomus löytyy täältä: http://www.jtenovuo.com/blogi/?p=1880.

Alue on hienoa sekä maisemallisesti että linnustollisesti ja vuoroveden vaihtelut tuovat lisämaustetta lintujen katsomiseen ja kuvaamiseen. Vattimeren alue kerää suomalaisittain katsoen valtavasti lintuja, erityisesti hanhia, vesilintuja, lokkeja ja kahlaajia, mutta mukavasti myös mm. petolintuja. Retkemme lajimäärä 117 maaliskuun alkupuolella kertoo alueen linturikkaudesta ja monipuolisuudesta. Kulkeminen on helppoa kun huomioi vuoroveden rajoitukset, lähinnä se tosin koskee vain Mandön saaressa käyntiä. Ribe on mainio keskuspaikka asua lintupaikkojen keskellä. Tällä retkellä huomattavana etuna oli molempien Karien – Korhonen ja Varvikko – vankka tuntemus alueesta ja sen lintupaikoista. Molemmille kiitos kuten toki muullekin matkaseuralle! Tanskalaiset hämmästyttivät meitä jälleen ystävällisyydellään ja makoisat päiväkahvit kruunasivat herkulliset tanskalaiset leivonnaiset – ehkä tullaan taas uudelleen.

Retken lintukuvia löytyy täältä: http://jtenovuo.1g.fi/kuvat/Uusimmat+ulkomailta++-+Latest+abroad/.

KIRJOHYLKEITÄ FANÖSTÄ

KIRJOHYLKEITÄ FANÖSTÄ

Kategoria(t): Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta, Matkaraportit. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.