Juhannus Caprilla

Tänä vuonna Juhannus sujui (jälleen) ulkomailla – nyt oli vuorossa työmatka kokoukseen Italiaan, kuuluisalle Caprin saarelle. Utöstä nyt vaihteeksi toiseen saareen… Lähdimme Outin kanssa matkaan keskiviikkona 22.6. illansuussa ajelemalla yöksi Outin kotitaloon Nummelle. Torstaiaamuna 23.6. 2011 hurautettiin lentoasemalle Helsinkiin ja Lufthansan lento lähti aikataulussa klo 06.50. Välilasku ja koneenvaihto Münchenissä sujui leppoisasti yhdessä tunnissa ja lento jatkui Napoliin, jonka 29-asteiseen lämpöön saavuttiin klo 13 aikoihin. Taksilla vaan kaaosmaisen liikenteen sekaan ja pääsimme ehjinä kaupungin satamaan Molo Beverelloon, josta lähtevät laivat Caprille. Nopeakulkuiset alukset pyyhkäisevät Napolinlahden poikki n. 45 minuutissa, itäpuolella näkyvät mm. Vesuvius ja Sorrenton kaupunki, länsipuolella Ischiaan saari.

CAPRIN MARINA GRANDE NÄHTYNÄ AXEL MUNTHEN HUVILALTA, TAUSTALLA OLEVAN NIEMIMAAN KÄRJESSÄ SIJAITSEE SORRENTON KAUPUNKI

Capri on vain n. 6 km pitkä (Jurmon mittainen!) ja 3 km leveä mutta korkeutta piisaa – enimmillään Monte Solarella jopa 589 metriä. Saarella asuu n. 13.000 ihmistä plus kesäaikaan valtava määrä turisteja. Kaksi kaupunkiakin mahtuu saarelle, Capri ja Anacapri – edellinen ahdas, kiihkeä ja kallis kaikkine superhienoine liikkeineen ja ravintoloineen, jälkimmäinen rennompi ja rauhallisempi ja ylempänä saaressa. Laivat Napolista tulevat Caprin rantaan, Marina Grandeen. Saavuttuamme satamaan otimme taksin hotelli San Micheleen Anacaprille, purimme laukut ja lähdimme saman tien kävellen tutustumaan lähellä olevaan Villa San Micheleen eli kuuluisan ruotsalaisen lääkärin ja kirjailijan Axel Munthen (1857 – 1949) taloon. Ja mikä upea paikka se olikaan! Viihdyimme talossa ja puutarhassa sekä maisemiin tutustuen paikalla yli 2 tuntia ja samalla kiikaroimme Villan yläpuolella rinteessä olevaan Castello Barbarossaan, jossa toimii ruotsalaisten (Svenska Ornitologiska Förening) lintujen rengastusasema. Nyt ei ollut muuttoaika ja asema vaikutti tyhjältä mutta paikkahan oli komea, alue on aikanaan Axel Munthen ostama jotta linnut saisivat siellä levähtää kunnolla eivätkä joutuisi pikkulintuja ruokapöydän herkuiksi pyytävien italialaisten pyydyksiin. Munthen talon luona lauloi mustapääkerttuja, n. 10 keltahemppoa ja langalla istui 4 mehiläissyöjää. Tutustuimme vielä mosaiikkimaalauksin koristeltuun kirkkoon ja pienen siestan jälkeen söimme makoisan illallisen Anacaprin kylän tuntumassa, ulkona tietysti, kylmää valkoviiniä siemaillen.

VENEITÄ MARINA PICCOLON EDUSTALLA

Perjantaina 24.6.2011 hellettä piisasi heti aamusta alkaen ja ympäröivä sininen Välimeri olikin lähes tyyni. Nousimme bussiin ja ajoimme alas rannalle maailmankuulun Caprin Sinisen Luolan (Grotto Azzurra) tuntumaan. Kello 9 saapuivat paikalle ensimmäiset moottori- ja soutuveneet ja pian paikka kuhisi ihmisiä. Me pääsimme kuitenkin heti ensimmäisessä soutuveneessä sisälle n. 60 metriä pitkään luolaan, jonka vesi tosiaan auringon heijastuksista johtuen on huikaisevan sinistä. Luolan suuaukon korkeus on vain 1.3 metriä eli veneessä piti lähes maata jotta mahduimme sisään ja ulos. Sisällä luolassa oli toki paljon korkeutta. Olimme onnekkaita että menimme heti ensimmäisenä aamuna paikalle sillä seuraavina päivinä luola olikin suljettu koska merenkäynnin takia oli mahdotonta päästä ehjänä luolaan sisälle. Hieno elämys oli tämäkin! Palasimme bussilla Anacaprin kylään ja lähdimme sieltä köysiradalla ylös Monte Solarelle, josta avautuivat huimat näkymät koko saarelle. Kannattaa käydä. Viehätyimme kuvaamaan paikan perhosia (tosin kaipasimme pidempää putkea sillä matkassamme oli vain laajakulmazoom..). Ritariperhosia lenteli 5-10, samoin etelänpäiväkiitäjiä ja ohdakeperhosia ja hienoja olivat etenkin pari purjeperhosta. Lintujakin havaittiin mm. useita vaaleakiitäjiä sekä 2 alppikiitäjää. Iltapäivällä vietimme vähän siestaa, lämpöä oli 31 astetta, ja illansuussa tapasimmekin jo työkaverini Ruotsista, Hollannista, Tanskasta ja Italiasta illastaaksemme porukalla mainiossa kalaravintolassa lähellä Grotto Azzurraa.

RITARIPERHONEN TAUSTANAAN VÄLIMERI

Lauantaina 25.6.2011 tehtiin aamusta alkaen töitä Michelottin huvilalla Caprin kylässä klo 17 saakka, pieni kävelylenkki tosin varhain aamulla katsomaan yli 100 metriä korkeita kalliopylväitä, Faraglioneja. Outi kiersi tänään veneretkellä koko saaren, kävi meressä uimassa ja kiipesi vielä Caprin puolen jyrkkiä portaita arkkitehtonisesti kuuluisaa Casa Malapartea katsomaan. Illansuu kului uima-altaalla (lähellä pyöri muuttohaukka) kunnes söimme taas erinomaisen kalaillallisen, nyt Marina Piccolossa. Sunnuntai 26.6.2011 olikin jo paluumatkan päivä – lähdimme helteiseltä Caprilta klo 9 maissa ja olimme Turussa vasta klo 02 maanantain vastaisena yönä.  Matka on monivaiheinen: taksi hotellilta Marina Grandeen, laiva Napoliin, taksi lentokentälle, lento Frankfurtiin (jossa yli 4 tunnin odotus), lento Hesaan (jossa yhä edelleen paikalle jo tyypillistä matkatavarasähläystä) ja yöllä ajo Turkuun. Hieno reissu vaikka paluumatka olikin vähän rankka.

VENE TULOSSA SISÄÄN SINISEEN LUOLAAN

 

Kategoria(t): Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta, Matkaraportit. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.