Pääsiäinen Pohjanmeren saarilla – Sylt ja Helgoland

Pitkäperjantaina 19.4.2019 lähdettiin iltapäivällä Outin kanssa ajelemaan kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa, edessä pieni keväinen reissu. Sää oli kauniin aurinkoinen ja lämmin, 15-16 astetta. Perillä majoituttiin tuttuun Glo Airport-hotelliin, käytiin juomassa perinteiset kuohuviinit ja bistrossa syömässä maittavat pastat.

MATKAN KOHTEENA OLI SYLTIN SAARI

MATKAN KOHTEENA OLI SYLTIN SAARI

Lauantaiaamuna 20.4.2019 tsekattiin itsemme Finnairin lennolle Tanskan Billundiin. Lähtöaika klo 08.05 lähestyi kunnes tuli ilmoitus, että lähtö jostain syystä viivästyy pari tuntia. Useat huonot kokemuksemme Finnairista saivat taas jatkoa… Pääsimme lopulta lähtemään klo 10 aikoihin ja Tanskanmaalle laskeuduttiin klo 10.20 sikäläistä aikaa. Sää oli täälläkin pilvetön ja lämpöä oli 17 astetta. Lentoasemalta löytyi Avis’in toimisto, josta löytyi vuokra-automme – ei tosin se minkä olimme varanneet, vaan saimme samaan hintaan täysin korkkaamattoman (mittarissa 12 km) ison luksus-Renault Scenic’in. Pienempikin olisi toki riittänyt! Pakattiin tavarat kyytiin ja suunnattiin kohti etelää, päämääränä n. 140 km päässä Pohjois-Saksassa oleva Niebüllin pikkukaupunki. Matka meni mukavasti ja Niebüllissa pienen odottelun jälkeen ajoimme autolla junaan, joka vei meidät runsaassa puolessa tunnissa Syltin saarelle. Tämä on tavallisin, joskaan ei kovin halpa (98e, auto +2h), tapa päästä saarelle, junamatkan ajan istutaan omissa autoissa ja katsellaan hulppeita maisemia.

JUNALLA SYLTIIN

JUNALLA SYLTIIN

Saavuttuamme iltapäivällä Syltille ajoimme saman tien saaren eteläosan laajalle ja matalalle vesialueelle, Rantumbeckenille, joka on patovallin merestä eristämä. Kuulimme paikalla olleilta saksalaisorneilta, että paikan ”päätähteä” eli mustakulma-albatrossia ei ole pariin päivään nähty. Saa nähdä löytyykö meidän vierailun aikana.. Lintuhan on jo 4 vuotta viihtynyt säännöllisen epäsäännöllisesti täällä tai Helgolannilla. Kävimme välillä majapaikassamme kirjautumassa, paikassa Ferienzentrum Wenningstedt, jossa meillä on mukava pikku kämppä aivan länsirannan dyynien tuntumassa. Ennen auringonlaskua vietimme vielä vajaa pari tuntia Rantumbeckenin patovallilla. Paikalla näkyi mm. kalasääski, jalohaikara, n. 25 ristisorsaa, riuttatiira, 2 nokivarista sekä tuhansia isosirrejä, punakuireja, kuoveja ja kaikenlaisia ”kaukokahlaajia”.

RANTUMBECKENIN PATOTIE, VASEMMALLA SAKSALAISIA STAIJAREITA

RANTUMBECKENIN PATOTIE, VASEMMALLA SAKSALAISIA STAIJAREITA

Pääsiäissunnuntaina 21.4.2019 nautittiin mainio aamiainen kämpässämme ja sen jälkeen ajettiin pariksi tunniksi aurinkoiselle ja tyvenelle Rantumbeckenille. Ei albatrossia ja päätettiin tutustua hienoon Syltin saareen vähän perusteellisemmin. Ajettiin saaren pohjoisosaan Listin pikkukaupunkiin, jossa viihdyttiin muutamia tunteja. Väkeä oli runsaasti liikkeellä kauniissa ja lämpimässä (17 astetta) kelissä. Käyskenneltiin rannalla ja syötiin päivällä kevyt lounas ja juotiin maittavat päiväkahvit. Jatkettiin matkaa saaren pohjoiskärkeen Ellenbogenin luonnonsuojelualueelle. Autolla meno alueelle maksoi 6 euroa. Viihdyttiin sielläkin pitkään iltapäivään, vaikka kummempia lintuja ei nähtykään.

RIUTTATIIRA ON ALUEELLA YLEINEN

RIUTTATIIRA ON ALUEELLA YLEINEN

Ajettiin vielä takaisin majapaikkamme lähelle, käytiin kaupassa, ja illalla vietettiin vielä parisen tuntia Rantumbeckenillä. Nuoret saksalaisornit ovat nyt päivystäneet 3 täyttä päivää paikalla ja ainakaan vielä ei ole albatrossista näkynyt merkkiäkään. Päivän havainnoista mainittakoon mm. n. 300 sepelhanhea, n. 40 riuttatiiraa, tuulihaukka, n. 5 nokivarista ja huimat määrät – useita tuhansia – kahlaajia, joista isoimmat parvet olivat punakuireja ja isosirrejä, mutta paljon myös isokuoveja, meriharakoita ja vähemmän avosettejä (n. 35), mustaviklo ja muutamia pikkukuoveja. Haarapääskyillä oli hyvä muuttopäivä, nähtiin noin 40 yksilöä. Illalla Outi kävi vielä kuvaamassa auringonlaskua Pohjanmerelle ennen mainiota illallistamme, jonka nautimme kämpällämme roseviinin kera. Ja unta palloon…

ISOSIRREJÄ JA PUNAKUIREJA ON ISOJA PARVIA, TÄSSÄ ENSINMAINITTUJA

ISOSIRREJÄ JA PUNAKUIREJA ON ISOJA PARVIA, TÄSSÄ ENSINMAINITTUJA

Toisena pääsiäispäivänä eli maanantaina 22.4.2019 edessä oli jo etukäteen suunniteltu päiväretki Helgolannin saarelle. Aamulla kävimme kuitenkin jo ”tavan mukaan” tarkistamassa tilanteen Rantumbeckenillä, mutta yläveden takia lintuja oli kovin vähän. Itäkoillinen tuuli oli voimistunut, mutta aurinko paistoi edelleen pilvettömältä taivaalta. Saksalaisornit päivystivät Rantumbeckenillä nyt viimeistä aamupäivää albatrossin toivossa, oli kuulemma pakko lähteä töihin. Itse jatkoimme matkaa Hörnum Hafeniin, Syltin eteläkärkeen, josta lähtisi laivamme Adler Cat kohti Helgolantia. Laivan piti lähteä klo 10.45, mutta jostain syystä lähtö venyi vasta klo 12.15 alkavaksi.

SYLT JÄÄ HETKEKSI TAAKSE

SYLT JÄÄ HETKEKSI TAAKSE

Loppuunmyyty kantosiipialus ajoi Pohjanmeren poikki Helgolannille hiukan vajaa kaksi tuntia. Pian maihin ja lähdettiin monien muiden tapaan kulkemaan ylätasanteen reunaa saaren länsikärkeen ”Lange Anna” kalliomuodostelman lähelle. Länsiosassa saarta pesii satoja suulia, tuhansia etelänkiisloja, satoja pikkukajavia ja muutama myrskylintu. Suulat ovat hienosti ”kaikkien ulottuvilla”, lähimmät pesät sijaitsevat alle 10 metrin päässä poluista! Linnut ovat hyvin pelottomia – aivan erinomainen paikka kuvata tietyn tyyppisiä suulakuvia (mm. lähikuvia).

HELGOLANNIN MAISEMAA JA SUULIA

HELGOLANNIN MAISEMAA JA SUULIA

.. JA SUULIEN KESKELLÄ

.. JA SUULIEN KESKELLÄ

Saaressa oli paljon muuttolintuja, lähinnä pikkulintuja, mutta muu linnusto jäi paremmin katsomatta, koska olimme saarella vain n. 2,5 tuntia. Tuulihaukkoja näkyi 3, varpushaukka ja muutama nokivaris, mutta pääoassa olivat tietysti pesivät merilinnut. Olen itse aikanaan käynyt omalla purjeveneellä Helgolannilla (purjehdusmatkalla Hollantiin), mutta Outille saari oli uusi elämys – hieno sellainen. Takaisin kohti Syltiä lähdimme klo 16.30 ja Hörnumiin saavuimme klo 18.15. Tuuli oli nyt varsin kova, mutta hienosti Adler Cat pyyhkäisi meren yli! Matkalla majapaikkaamme kävimme vielä Rantumbeckenillä, mutta ei nähty mitään uutta. Vuorovesi oli edelleen korkealla.

suula_08_Saksa_04_19

suula_20_Saksa_04_19

 

Tiistaina 23.4.2019 jatkui kova (12-14 m/s) itätuuli, mutta taivas oli edelleen pilvetön. Tuulen takia tuntui kolealta. Kirjauduttiin aamulla ulos majapaikastamme Wenningstedtista ja siirryimme vielä yhdeksi yöksi Rantumbackenin lähelle Dorfhotelliin, josta saimme melko edullisen huoneen. Ennen hotelliin menoa kiertelimme aamulla kaupungin pohjoisreunalla olevan ison lammen rantoja – paikalla oli kymmeniä merihanhia (myös jo pieniä poikasia), muutama liejukana, tuulihaukka, harmaahaikara ja useita laulavia tiltaltteja. Kaunis paikka, mutta ei mainittava lintupaikka. Ajelimme tutulle Rantumbackenille, jossa kovassa tuulessa puskimme pengertä vastatuuleen ja totesimme ettei mitään mainittavaa uutta ollut tarjolla. Muutamia kahlaajaparvia sentään lenteli. Käytiin Rantum Hafenissa päiväkahvilla ja välipalalla ja jatkettiin kävelykierrosta Rantumin kylän eteläpuolitse länsirannan dyyneille. Riuttatiiroja oli runsaasti, pari nokivarista ja retken eka kirjosieppo. Kirjauduttiin hotelliin, Outi kävi kylpylässä ja vietettiin leppoisa ilta eilisiä suulakuvia tehden. Illansuussa käytiin taas tavan mukaan kiikaroimassa Rantumbackenin vesialueelle – nyt sinne näkyi mainiosti hotellimme Span merenpuoleiselta terassilta. Mainittavin havainto oli rannassa ruokailleet 4 kapustahaikaraa.

MERIHARAKKAMUUTTOA NÄHTIIN MONIN PAIKOIN

MERIHARAKKAMUUTTOA NÄHTIIN MONIN PAIKOIN, LINNUT PÄÄOSIN VIELÄ TALVIPUKUISIA

Keskiviikkona 24.4.2019 oli aika palata Syltiltä mantereen puolelle. Tsekattiin itsemme aamulla ulos hotellista ja todettiin eka kerran reissullamme taivaalla pilviä ja vähän sadettakin ripsi aamupäivän aikana. Itätuuli oli eilisestä heikentynyt. Tehtiin vielä kerran parin tunnin kävely Rantumbeckenin patotielle ja nähtiin mm. yli 300 sepelhanhea, 2 avosettiä ja muuttava haarahaukka – pikkuharvinaisuus täällä.

HAARAHAUKKA MUUTTI POHJOISEEN

HAARAHAUKKA MUUTTI POHJOISEEN

Klo 11 aikoihin lähdettiin ajelemaan Syltin juna-asemalle, jossa tunnin odotuksen jälkeen mahduttiin autojunaan. Matkalla Niebülliin nähtiin mm. noin 400 valkoposkihanhea, jalohaikara ja ruskosuohaukka. Seuraava kohteemme olikin jo Tanskan puolella Hoijerin pikkukylä, jonka eteläpuolelta löytyi mm. 2 hiirihaukkaa, 2 tuulihaukkaa, 3 merikotkaa ja n. 3000 valkoposkihanhea. Hoijerin sulkujen luona käytiin kahvilla ja päiväpalalla ennen kuin hiljalleen jatkoimme rannikkoa pitkin yöpaikkaamme DanHostel Ribeen. Paikka on meille molemmille tuttu aiemmilta Tanskanmatkoilta. Illalla paikalle saapuivat Suomesta Marjaana ja Kari Varvikko ja olimmekin jo aiemmin sopineet yhteisestä illallisesta läheisessä Sälhunden-ravintolassa. Mukava tavata vanhoja tuttuja ja Karihan on oikea ”Vattimeriekspertti” monien lintureissujen kokemuksella. Ruoka oli tunnetun hyvää ja seura samaa luokkaa.

HOIJERIN VALKOPOSKIPARVIA

HOIJERIN VALKOPOSKIPARVIA

Torstaina 25.4.2019 oli paluupäivä Suomeen. Lento Billundista Helsinkiin lähti kuitenkin vasta illalla eli ehdimme ison osan päivästä retkeillä. Päivä oli pilvinen, aamulla hetken sateinenkin, mutta myöhemmin paistoi aurinko ja ilma lämpeni.  Aamiaisen jälkeen lähdettiin Varvikoiden kanssa retkelle lähiseudulle ekana kohteena Hvidingin niitty- ja lampialue. Nähtiin mm. 140 valkoposkihanhea, 16 metsähanhea, 2 lyhytnokkahanhea, heinätavipari, 2 avosettiä, 30 suokukkoa, hiirihaukka ja ruskosuohaukka. Koska oli alavesi niin seuraavaksi siirryttiin merestä paljastunutta tietä pitkin Mandön saarelle, tuttu paikka sekin aiemmilta reissuilta. Mandössä oli paljon lintuja, mm. n. 9000 valkoposkihanhea, n. 500 sepelhanhea, 2 niilinhanhea, 550 kapustarintaa, 2 aviosettiä, 11 mustapyrstökuiria, 4 ruskosuohaukkaa ja koiras englanninvästäräkki. Mandössä nautittiin mainiot päiväkahvit. Iltapäivällä palattiin mantereelle, hyvästeltiin Varvikot Wadecenterillä ja lähdettiin Outin kanssa ajelemaan kohti Billundin lentokenttää. Kentälle saavuttiin klo 17 aikoihin ja Finnairin lento Hesaan lähti tällä kertaa suunnilleen ajallaan klo 20.15. Hesaan saavuttiin klo 22.50 ja ajeltiin vielä yöksi Turun kotiimme. Mieleenpainuva ja monivaiheinen matka!

MANDÖSSÄ OLI ISOJA KAPUSTARINTAPARVIA

MANDÖSSÄ OLI ISOJA KAPUSTARINTAPARVIA

KOIRAS ENGLANNINVÄSTÄRÄKKI NÄHTIIN

KOIRAS ENGLANNINVÄSTÄRÄKKI NÄHTIIN

.. JA TOISTAKYMMENTÄ MUSTAPYRSTÖKUIRIA

.. JA TOISTAKYMMENTÄ MUSTAPYRSTÖKUIRIA

Epilogi.

Olemme jo pidempään harkinneet matkaa Pohjanmeren saarille, mutta alueella (Helgoland-Sylt) vuodesta 2015 saakka joka kevät ja alkukesä liikkunut mustakulma-albatrossi toimi sopivana lisäpontimena käynnille. Itse olen käynyt purjeveneelläni Helgolannilla 1990-luvun alussa, Syltillä en koskaan, ja Outille molemmat saaret olivat uusia tuttavuuksia. Albatrosseja voisi toki varmuudella nähdä eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta emme halua/jaksa tehdä kaukomatkoja Etelä-Afrikkaan, Uuteen Seelantiin tms. WP-alue on meille hyvinkin riittävä retkialue, puhumattakaan kotimaasta ja Utöstä.

No, nyt joka tapauksessa mentiin – mustakulma-albatrossi oli saapunut tänä keväänä 4.4. Syltin Rantumbeckenille ja nähty siellä useana päivänä 18.4. asti, kerran siinä välissä lintu oli käynyt Helgolannilla. Jostain syystä se kuitenkin katosi molemmista paikoista tuon 18.4. jälkeen eikä tähän päivään (27.4.) mennessä oli ilmestynyt kumpaankaan paikkaan. Eli, myöhästyimme pari päivää. Tällaiseenhan kuuluu aina varautua, eikä aina voi olla onnikaan myötä. Onneksi molemmat saaret olivat maisemiltaan ja luonnoltaan tosi hienoja – lintujakin oli paljon, mutta näissä avarissa laakeissa maisemissa niiden kuvaaminen on haastavaa. Helgolannin suulat ovat hieno poikkeus ja saarta voikin pitää yhtenä parhaista suulien kuvauskohteista koko WP-alueella.  Muutenkin hieno ja erikoinen saari, yksi Euroopan tunnetuimmista lintusaarista, jossa on havaittu peräti 430 lintulajia.

Matkamme lintukuvat ovat paremmin ja isompina nähtävissä täällä: https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/Uusimmat+ulkomailta++-+Latest+abroad/

SYLTIN HIENOJA RANTOJA

SYLTIN HIENOJA RANTOJA

JA HELGOLANNIN KALLIOITA

JA HELGOLANNIN KALLIOITA

Kategoria(t): Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta, Matkaraportit. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.