Kuvauskaluston muutos: Canonista Sonyyn ja peilillisestä peilittömään

Olen melko pitkään kypsytellyt päätöstä siirtyä vähän kevyempään, mutta silti tehokkaaseen, lintukuvauskalustoon – ja nyt oli se hetki. Olen Canoneilla kuvannut n. 25 vuotta, mutta nyt luovuin Canonin 1DX Mk II-rungosta, molemmista telejatkeista ja 400/4 DO objektiivista ja tilalle hankin Sonyn A9:n, Sonyn telejatkeet (1.4x ja 2x) sekä aivan vastikään markkinoille tulleen Sonyn zoom-objektiivin, 200-600mm F5.6-6.3 G OSS. Yhdistelmän paino telejatkeenkin kanssa jää alle 3 kg eli huomattavaa kevennystä aiempaan. Myös zoomin koko (31 cm ilman vastavalosuojaa) helpottaa kuljetusta kuvausmatkoilla.

sony_01_Korppoo_07_19

Sonyn ammattirunko A9 on jo pidempään ollut markkinoilla ja näyttänyt tehokkuutensa: peilitön, täyskenno 24,2 mp, kuvausnopeus 20 fps, haluttaessa äänetön kuvaus, vakaaja rungossa, 693 tarkennuspistettä (93% kuva-alasta) ja lähes kaikki toiminnot ohjelmoitavissa omaan tarpeeseen jne. Aika lailla lintukuvaajan toiveita vastaava runko. Elektroniseen etsimeen tottuminen vie tietysti aikansa.

Sonyltä on toisaalta puuttunut lintukuvaukseen sopivat pidemmät objektiivit, mutta nyt kesällä 2019 markkinoille tulleet ja erityisesti Sonyn omiin peilittömiin runkoihin suunnitellut FE 600/4 ja FE 200-600 vastaavat paljolti urheilu- ja luonto/lintukuvaajien tarpeisiin. Kilon painavamman ja paljon kalliimman kiinteän 600/4 objektiivin sijasta päädyin 200-600 zoomiin tietoisena siitä, että valovoimassa jonkin verran menetän aiempaan objektiiviini nähden. Toisaalta Canonin 400/4 DO:ssa lähes vakiosti käytin 1.4x telejatketta, jotta sain tarvittavia millejä – nyt samaan (ja enempäänkin) en tarvitse telejatketta. Toisaalta Sonyn telejatkeilla pääsen tarvittaessa 840 milliin (1.4x) tai jopa 1200 milliin (2x) siten, että A9:n ”potku” riittää edelleen kaikkien AF-tarkennuspisteiden käyttöön. Sonyn uusien akkujen kesto on myös jo melko lähellä peilijärkkäreiden akkuja.

Sonyn uuden zoomin viehätys piilee mahdollisuudessa saada myös väljempiä rajauksia ja tämän uuden zoomin etuihin kuuluu myös, ettei putki zoomatessa muuta lainkaan pituuttaan (sisäinen zoom), objektiivi ei kierry ja muutos 200:sta 600 milliin on vain n. 90 astetta eli on erittäin nopeaa muuttaa rajausta. Lyhin tarkennusetäisyys on myös ihan ok, 2.4 metriä.

Itselläni ei tietenkään vielä ole juuri lainkaan kokemusta sanottavana Sonyn yhdistelmästä, vasta eilen otin ensimmäiset lintukuvat. Ensimmäisenä kohteena oli mukavan haastava laji eli lentävä tervapääsky, johon tarkennus naulautui täsmällisesti ja lähes kaikki ruudut olivat piiruntarkkoja – tuli lintu sitten kohti, lensi ohi tai oli tummaa ja sekavaa taustaa vasten (tilanne, jossa Canon ei oikein millään toiminut, ainakaan minun käsissäni). Muutama eilinen kuva on tässä mukana. Full RAW-tiedostojen koko on 49 megaa eli muistitilaa tarvitsen tuplasti enemmän kuin Canonilla. No, se on onneksi aika halpaa. Hiukan opettelemista on myös siinä, että yhdistelmä on vähän etupainoinen – objektiivi painaa selvästi enemmän kuin kevyt runko. No, harjoitusta vaan…

tervapääsky_01_Turku_07_19

tervapääsky_03_Turku_07_19

KOHTI TULEVA, SIVUTTAISLIIKEESSÄ OLEVA JA PUISTON LEHTIPUITA VASTEN LENTÄVÄ TERVAPÄÄSKY

KOHTI TULEVA, SIVUTTAISLIIKEESSÄ OLEVA JA PUISTON LEHTIPUITA VASTEN LENTÄVÄ TERVAPÄÄSKY

Aika näyttää onko ratkaisuni ollut onnistunut – itse uskon vakaasti niin jo ensituntuman perusteella. Sony-asioissa olen saanut erinomaisen arvokkaita neuvoja Vesa Huttuselta, Petteri Hautamaalta ja Jukka Lämsältä – iso kiitos heille! Lisätietoja uudesta objektiivista löytyy mm. täältä ja netissä on jo paljon arvioita ja videomateriaalia Sonyn zoomista FE 200-600/5.6-6.3.

sony_02_Korppoo_07_19

Kategoria(t): Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.