Metsähallituksen toimia Utössä

Nyt viikonloppuna huomasin, että ainoa isompi (kurttu)ruusupensas koko Kesnäsin alueella on käyty Metsähallituksen toimesta myrkyttämässä vajaa kolme viikkoa sitten. Ottamatta sen enempää kantaa kurtturuusukysymykseen, tunsin isoa harmitusta – melkeinpä surua – tämän lintujen kannalta tosi hienon ruusupensaan tulevasta kuolemasta. Karun Kesnäsin niemen alueella tällainen rehevä ja suojaisa pensas on ollut tärkeä ”piilopaikka” niin pesiville kuin muuttaville linnuille. Suomessa voimakkaasti vähentynyt kirjokerttu, Utön viimeisiä, pesi tässä pensaassa 2016 ja talvella 2019/2020 Kesnäsissä talvehtinut pikkusirkku käytti tätä pensasta yöpymispaikkanaan. Viime syksynä, satojen tavallisten muuttajien lisäksi tässä pensaassa viihtyi parhaimmillaan mm. 2 ruskouunilintua samaan aikaan jne.

kurtturuusu_01_Utö_08_21

Sinä aikana (15 vuotta) kun olemme Utössä asuneet, niin tämä pensas ei ole levittäytynyt uusille alueille (no, ehkä joku lintu on siemeniä vienyt) ja kun se on yleisiltä kulkureiteiltä vähän sivussa, suoja linnuille on ollut erinomainen. Ja nyt se on myrkytetty ”yhteisen hyvän” takia. Arveluttaa muutenkin kovin tuo vahvan myrkyn (glyfosaatti) käyttö, varsinkin kun pensas on vielä täynnä marjoja/kiulukoita – laskin ainakin parisataa. Metsähallitus ohjeissaan (https://www.metsa.fi/wp-content/uploads/2020/10/Kurtturuusun-torjunta-glyfosaatti-kysymykset-vastaukset-Metsahallitus.pdf) vakuuttaa, että marjat poistetaan ennen myrkytystä, mutta mitä vielä – tätä ei oltukaan tehty! Nyt jo viherpeipot kävivät myrkkymarjoja syömässä – montako lintua tämä elämänpensas nyt tappaa ennen kuin itse kuihtuu pois? Ruusupensaassa tiiviisti kiinni olevan pihlajan marjat voinevat olla myös myrkyn saastuttamia, pian muuttavat rastaat ja tilhet löytävät nekin. Saarelaisilta kuulin tänään, että samanlaisia laiminlyöntejä on lähisaarillakin äskettäin tehdyissä myrkytyksissä, marjat/kiulukat poistamatta, vesirajassa olevia pensaita myrkytetty jne.

kurtturuusu_02_Utö_08_21

Edellinen Metsähallituksen toimenpide Utössä mihin olen itse ”törmännyt” oli keväällä 2018 tapahtunut pienpetopyynti. Sinällään tärkeä asia, täällä lähinnä kettujen vähentämiseksi, mutta Metsähallitus lähetti tänne kaksi metsästäjää kahden ison koiran kanssa vain muutama päivä ennen vappua (26.4.). Lain mukaan kettujen metsästysaika oli päättynyt jo 14.4., mutta kuulemma ”poikkeuslupa” oli haettu (kukahan voi antaa luvan rikkoa lakia?). Ehkä niin, mutta yhtään kettua ei tietääkseni Utöstä saatu (niitä on täällä tälläkin hetkellä 6 kpl) ja pahaa teki katsoa, kun koirat päästettiin pesimäaikana vapaana juoksemaan lukuisille ympäröiville lintusaarille (kuvia tapahtumasta en nyt viitsi tänne laittaa). Haahkat, ristisorsat, kahlaajat jne täydessä paniikissa! Tarkoitus pyhittää keinot?

kurtturuusu_03_Utö_08_21

Tuleekohan vielä se hetki, kun voin varauksetta kehua jotain Metsähallituksen toimenpidettä täällä Utössä? Tarkoitus toimissa on varmaankin hyvä, mutta toimintatavoissa on selkeästi korjattavaa, kuten olen kuvannut. Valtion maille kaivattaisiin täällä mm. virallista telttapaikkaa ja hyvin harvoja kurtturuusupensaita paljon isompi hyöty olisi Utön avomaiden raivaamisesta. Nyt erityisesti sadat pihlajantaimet ja jo isohkot puutkin, katajikkojen ohella, valtaavat mm. lintujen pesimä- ja ruokailualueita Kesnäsissä ja Österängillä  – saari pusikoituu kovaa vauhtia. Raivaamisessa olisi ihan konkreettista hyvää saaren luonnolle, valtion maita kun täällä on huomattavan paljon.

 

Kategoria(t): Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.