Alkutalven pimeyttä pakoon Teneriffalle

Tiistaina 9.12.2014 lähdimme klo 05.30 Outin kanssa Turusta ajelemaan kohti Helsingin lentoasemaa – matka Teneriffalle oli alkamassa. Automatka sujui vauhdikkaasti poutaisessa +4 asteen kelissä, tulimme vähän turhankin aikaisin kentälle. Klo 10.40 kipusimme eka kertaa elämässämme Norwegianin koneeseen ja 6 tuntia myöhemmin laskeuduimme Teneriffan eteläiselle lentokentälle. Mukava lentomatka ja hieno uusi kone. Perillä oli lämpöä 24 astetta, taivas puolipilvinen ja reipas 10 m/s itätuuli. Lentoasemalta saimme ennakolta varaamamme Ford Focuksen käyttöön (7 päivää, 152e) ja ajoimme lähellä sijaitsevaan majapaikkaamme hotelli Medanoon, pienessä El Medanon rantakaupungissa. Parvekkeen alla kohisivat komeat Atlantin aallot. Matkatavarat huoneeseen ja lähdimme klo 16 aikoihin kävelyretkelle rantaa pitkin länteen kohteena La Maretan pieni allas, jossa oli viime kuussa oleskellut mm. amerikanvesipääsky. Harmi kyllä ei ollut enää, altaalla näimme mm. 8 pulmussirriä, suosirrin, pikkukuovin ja 4 tylliä. Pikkukuovista syntyi mukavia kuviakin. Ranta-alue oli täynnä leijasurffareita ja siksi lintuja kannattanee tänne tulla katsomaan aamulla. Illallinen syötiin hotellilla ja sitten oltiinkin aika valmiita yöunille.

EL MEDANON RANTAA, HOTELLIMME KESKELLÄ KUVAA
EL MEDANON RANTAA, HOTELLIMME PYLVÄIDEN PÄÄLLÄ KUVAN OIKEASSA REUNASSA

Keskiviikkona 10.12.2014 oli ensimmäinen täysi retkipäivämme, kauniissa säässä. Päivällä pitkään aurinkoista, lämmintä ja heikkoa tuulta. Lähdimme aamiaisen jälkeen ajamaan kohti Teiden vuorta, tähtäimessä mm. kanarianpeipon näkeminen ja kuvaaminen. Ensimmäinen pitkä pysähdys (lähes 3 tuntia) tehtiin vähän Vilaforin pohjoispuolella olevalla Las Lajesin piknikalueella, joka on yksi parhaista peippopaikoista. Löysimme alueelta kanarianpeippoja 4-5 koirasta ja yhden naaraan mutta mitään helppoja kuvattavia ne eivät olleet. Yllättävän arkoja ja kähmyjä. Paikalla oli myös 3 kanariantiltalttia, 2 käpytikkaa ja 4 afrikansinitiaista.

MUUTAMA KANARIANPEIPPO NÄHTIIN ODOTETUSTI TEIDELLÄ
MUUTAMA KANARIANPEIPPO NÄHTIIN ODOTETUSTI TEIDELLÄ

Teiden tulivuoren kraaterialueella tehtiin pari pysähdystä, ihailtiin ja kuvattiin auringossa kylpeviä maisemia sekä käytiin syömässä kevyt lounaspala. Pidempi pysähdys tehtiin myös El Portillossa, jossa ravintolan takana oli mukavasti näitä jo tuttuja pikkulintuja – ainakin 5 kanarianpeippoa, 3 afrikansinitiaista ja 2 kanariantiltalttia. Kuvia syntyi lisää – helpompi paikka kuin Las Lajes. Kannattaa mennä ravintolan pohjoispuolen huoltoportin kautta ravintolan taakse (tai sisäpihan poikki takaosan rinteeseen), sieltä linnut löytyvät. Matka jatkui vielä ”alamäkeen” kohti La Orotavaa mutta matkalla tehtiin vielä vajaan tunnin pysähdys La Calderan piknik-alueella. Auto parkkipaikalle ja rinnettä alas piknik-alueelle pienen kraaterin ympärikävelylle. Täältä löysimme mm. virtavästäräkin, 3 kanarianhippiäistä (alalaji R. r. teneriffae), 2 kanariantiltalttia ja 2 tintillon-alalajin peippoa, jotka saatiin hyvin kuvattuakin.

LA CALDERAN LAMPI PIKNIK-ALUEEN KESKELLÄ
LA CALDERAN LAMPI PIKNIK-ALUEEN KESKELLÄ
TINTILLON- ALALAJIN PEIPPO
TINTILLON– ALALAJIN PEIPPO

Päivän lajistoon kuuluivat vielä muutama mustarastas, 3 tuulihaukkaa, kanariankirvinen, muutama turkinkyyhky, 2 karikukkoa ja paljon kesykyyhkyjä. Orotavasta ajettiin saaren itäreunan moottoritietä illaksi hotellillemme, jonne saavuimme klo 18.10, iltahämärissä. Illallinen syötiin taas hotellilla tyytyväisinä hienoon retkipäivään.

TEIDELLÄ OLI JO VÄHÄN LUNTA
TEIDELLÄ OLI JO VÄHÄN LUNTA

Torstaina 11.12.2014 päätimme pitkän eilisen ajomatkan jälkeen ottaa vähän rennommin. Sää oli aamupäivän aurinkoinen, iltapäivän pääasiassa pilvinen, itätuuli oli heikentynyt ja lämpöä oli 24 astetta. Aamiaisen jälkeen tehtiin vajaan kolmen tunnin kävelyretki rantaa pitkin länteen, aluksi La Maretan altaalle ja sieltä Montana Rojan juurelle ja sisämaan kautta koukaten takaisin hotellille. Mainittavia havaintoja olivat 6 pulmussirriä, 2 tylliä, 2 pikkukuovia, karikukko, 8 kanariankirvistä, kanariantiltaltti, tuulihaukka ja n. 50 etelänharmaalokkia.

MUUTAMIA PIKKUKUOVEJA VIIHTYI ETELÄRANNALLA
MUUTAMIA PIKKUKUOVEJA VIIHTYI ETELÄRANNALLA

Päiväkahvin jälkeen hypättiin autoon ja ajettiin Ten Belin jo pahasti rapistuneeseen lomakylään, jonka puistossa oli kaikkiaan 40-50 papukaijaa – jo kauan tunnettu villi populaatio.  Näistä noin 30 oli kauluskaijoja ja 10-20 munkkiaratteja. Paikalla näkyi myös kymmeniä turkinkyyhkyjä ja pari kanariantiltalttia. Seuraava kohteemme oli Amarillo Golf, johon emme ihan helposti löytäneetkään. Itse golfalue jätettiin rauhaan mutta portilta n. 1 km eteenpäin olevalta lammelta löytyi myskisorsien lisäksi liejukana, 2 silkkihaikaraa ja 3 kapustahaikaraa. Tuulihaukkoja oli paikalla kaksi. Iltapäivän lopulla ajeltiin takaisin El Medanoon katsomaan auringonlaskua ja syömään illallista.

KAULUSKAIJOJA ON ISOHKO POPULAATIO TEN BELISSÄ
KAULUSKAIJOJA ON ISOHKO POPULAATIO TEN BELISSÄ
KAPUSTAHAIKARA OLI YLLÄTTÄVÄ HAVAINTO
KAPUSTAHAIKARA OLI YLLÄTTÄVÄ HAVAINTO

Perjantai 12.12.2014 oli vähän huono päivä. Sää oli kyllä ihan ok, pääosin aurinkoista ja lämpöä 24 astetta sekä heikko tuuli. Aamiaisen jälkeen lähdettiin moottoritietä kohti pohjoista, tarkoituksena ”hoitaa” kanariankyyhky ja/tai palmankyyhky saaren ns. varmimmalta kyyhkypaikalta La Grimonasta. Reissu alkoi jo vähän huonosti kun napsastiin (täysin oma vika) rikesakko 100e väärästä kaistanvaihdosta ja poliisiauto sattui olemaan melkein vieressä. Ainoa positiivinen asia sakosta oli se, että pakollisen pysähtymisemme aikana Outi hoksasi tien lähellä 4 kalliopyytä. No, matkamme aikanaan jatkui kyyhkypaikalle jossa oltiin 3 tuntia taukoamatta passissa eikä nähty kyyhkyn kyyhkyä (paitsi muutama pulu). Aikamoinen pettymys ja muutenkin ikävä miljöö kun on vilkkaasti liikennöidyn tien levennys. Ainoat mainittavat olivat 2 tuulihaukkaa, varpushaukka, hiirihaukka ja muutama kanariantiltaltti ja –hemppo.

TUULIHAUKAT OVAT TÄÄLLÄ VÄHÄN PUNERTAVAMPIA JA VIIRUISEMPIA KUIN SUOMESSA
TUULIHAUKKA ON SAAREN YLEISIN PETOLINTU

Lähdimme iltapäivällä jatkamaan länteen päin ja päätimme sitten yrittää kyyhkyjä toiselta ns. ”varmalta” paikalta eli Erjosin kylän reunalla olevalta Monte del Aguan rinteeltä. Joimme ensin Erjosin kylässä Abreu-baarissa (mainittu lintupaikaoppaassakin!) maittavat päiväkahvit kunnes lähdimme 6-7 km patikoinnille kyyhkymetsään. Saalis oli myös täällä tosi laiha– 3 pikaisesti lähinnä vilaukselta nähtyä kyyhkyä, joista ei ehtinyt edes lajia todeta. Lisäksi kuultiin yhden kanariankyyhkyn  melko ahkeraa ääntelyä mutta tätäkään yksilöä ei tiheästä metsästä mitenkään saanut näkyviin. Kuvaajan(kin) kannalta paikka on aika mahdoton – polku kulkee lehvistön sisällä – ja alla – vuoren rinteellä ja lintujen näkeminen edes lennossa muuta kuin vilaukselta on sattumankauppaa. Paikka oli mukava patikointiin mutta mielestämme varsin huono lintujen havainnointiin. Tien avoimessa alkupäässä oli 7 tintillon-peippoa, muutama kanarianhemppo ja kanariantiltaltti, samettipääkerttu ja polun varressa pari kanarianhippiäistä ja superbus-alalajin punarinta. Illaksi ajelimme takaisin El Medanoon eli käytännössä saari tuli tänään aika lailla kokonaan kierrettyä. Ajamista oli sen verran, että tuskinpa viitsimme näille ”kyyhkypaikoille” enää uudelleen vaivautua, etelärannan hotellistamme niille ei ehdi aamuksi eikä voi olla enää myöhään iltapäivälläkään (jollei aja pimeässä). Otetaan vaan rennosti lähipäivät…

KANARIANTILTALTTI ON YLEINEN
KANARIANTILTALTTI ON YLEINEN

Lauantaina 13.12.2014 oli edelleen aurinkoista ja lämmintä (24 astetta), tuuli hyvin heikkoa. Aamiaisen jälkeen lähdettiin retkeilemään Adejen kylän vuoristopoluille, paikkahan on tunnettu mm. kalliopyy- ja arabihaukkapaikkana. Löysimme ohjeiden mukaan kaupungin yläkulmassa sijaitsevalle ravintola Oterolle, jonka luo parkkeerasimme automme. Ravintolan takaa lähti uudehko retkipolku ylöspäin ja kapusimme tätä rankkaa ja kivikkoista nousua ylös vajaan tunnin kunnes olimme aika puhki. Vaikka melkein polun alussa vierestä pöllähti lentoon 5 kalliopyytä niin paikka ei oikein näyttänyt sellaiselta kuin olin aiemmista retkijutuista lukenut. Palasimme hiljalleen alas ja huomasimme, että vanha – se paljon hienompi polku – Barranco del Infiernon rotkoon onkin suljettu verkkoaidalla. Aidasta löytyi kuitenkin reikä ja kuljimme vielä jonkun matkaa tätä vanhaa ja kaunista polkua pitkin vuorenrinnettä kunnes uupumus ja kuumuus iskivät ja palasimme ravintola Oterolle. Lintusaaliskin oli laiha, pyiden lisäksi vain 2 tuulihaukkaa, silkkihaikara, 5-6 samettipääkerttua ja paljon laulavia kanariantiltatteja. Oteron terassilla nautimme mukavan lounaan ja kiikaroimme seinämää, joka nyt oli tyhjä arabihaukoista.

MAISEMAA ADEJELTA
MAISEMAA ADEJELTA

Iltapäivällä ajoimme takaisin El Medanoon ja vietimme loppupäivän katsellen viikonlopun tori- ja rantaelämää, Outi kävi meressä uimassakin. Rannalla näimme pikkukuovin, 8 pulmussirriä, 4 karikukkoa ja 2 suosirriä. Illallinen taas hotellilla.

PULMUSSIRRI OLI RANTOJEN YLEISIN KAHLAAJA
PULMUSSIRRI OLI RANTOJEN YLEISIN KAHLAAJA

Sunnuntaina 14.12.2014 oli jälleen aurinkoista lähes koko päivän, kohtalaista itätuulta ja lämpöä 24 astetta. Mukava ulkoiluilma ja niinpä päätettiin jättää autolla ajo minimiin. Aamiaisen jälkeen kuitenkin hurautettiin moottoritien ja El Medanon tienhaaraan, parkkeerattiin huoltoaseman taakse ja lähdettiin hakemaan alueella toissapäivänä autosta näkemiämme kalliopyitä. Tiesin kyllä niiden kuvaamisen tosi vaikeaksi.  Ensimmäisen voimalinjapylvään luota pyrähti lentoon 5 kalliopyytä mutta suuntasivat saman tien kauas puskien taakse. Parin tunnin komppaus tuotti niistä pari yksilöä pikaisessa lentopyrähdyksessä ja saaliiksi jäi vain yksi vähän epätarkka lentokuva. Lajin toki tuntee. Paikalla nähtiin myös mm. 2 tuulihaukkaa, 4 samettipääkerttua ja 5 kanariantiltalttia.

VÄHÄN EPÄTARKKA DOKUMENTTI KALLIOPYYSTÄ
DOKUMENTTI KALLIOPYYSTÄ

Palasimme takaisin El Medanoon ja loppupäivän kuljimme rannoilla sekä kylän itä- että länsipuolella. Rentoa ja leppoisaa, pieni lounaskin nautittiin rantakahvilassa. Lintuhavainnoista mainittakoon 2 silkkihaikaraa, 2 tuulihaukkaa, tundrakurmitsa, 2 pikkukuovia, 21 pulmussirriä, suosirri, 3 tylliä ja 4 karikukkoa. Illallinen nautittiin tutusti hotellilla.

MUUTAMA TUNDRAKURMITSA LÖYTYI RANNOILTA
MUUTAMA TUNDRAKURMITSA LÖYTYI RANNOILTA

Maanantaina 15.12.2014 lähdimme aurinkoisena aamuna aikaisen aamiaisen jälkeen ajamaan moottoritietä pohjoiseen, kohteena Puerto de la Cruzin liepeillä sijaitseva Loro Parque’n eläinpuisto. Paikkahan on aikanaan syntynyt papukaijojen ”ympärille” ja niitä olikin varmaan satoja lajeja paikalla, toki paljon muutakin katsottavaa. Erityisen hienoja olivat viidakkomaiset miljööt, joissa papukaijat lentelivät pitkiäkin matkoja. Emme ole oikein eläintarhafaneja mutta tämän puiston sanotaan toimineen aktiivisesti monien uhanalaisten papukaijalajien pelastamiseksi niin ehkä meidänkin pääsymaksuista pieni osa menee hyvään tarkoitukseen. Olimme paikalla vajaat 4 tuntia, myös lounas nautittiin puistoalueella. Vesikuurot kastelivat koko pohjoisrannikkoa tuon tuostakin ja tyypilliseen tapaan eteläpuolella saarta oli aurinko paistanut koko päivän.

SAAREN POHJOISREUNALLA SATAA ETELÄÄ ENEMMÄN
SAAREN POHJOISREUNALLA SATAA ETELÄÄ ENEMMÄN

Eläinpuiston jälkeen lähdimme oikeaan luontoon ja koska olimme lähellä La Grimonaa  niin päätimme poiketa sinne toisen kerran – jospa onni olisi nyt myötä. Sadekuurojen lomassa staijattiin rinnettä 1,5 tuntia ja nyt tärppäsi siinä mielessä, että näimme ainakin 6 palmankyyhkyä ja jokunen dokumenttikuvakin saatiin vaikka vesisade ja huonot valot kiusasivatkin. Paikalla nähtiin myös 4 hiirihaukkaa ja 2 tuulihaukkaa. Illaksi ajettiin moottoritietä takaisin El Medanoon, syötiin hyvä illallinen ja kasattiin vähän tavaroita huomista kotiinpaluuta varten.

PALMANKYYHKYJÄ NÄHTIIN NYT MUUTAMA LA GRIMONASSA
PALMANKYYHKYJÄ NÄHTIIN NYT MUUTAMA LA GRIMONASSA. LAJI ON VAIKEA KUVATTAVA EIKÄ TARSIGERISSAKAAN OLE YHTÄÄN KUVAA VAIKKA ON EUROOPPALAINEN LAJI !

Tiistaina 16.12.2014 oli paluupäivä Suomeen. Aamu sujui vielä leppoisasti hotellilla ja kyläalueella, kameroille annettiin jo vapaapäivä. Sää oli taas aurinkoinen ja lämmin. Kävely rannalla tuotti mm. tundrakurmitsan, 2 pikkukuovia, 12 pulmussirriä, 4 karikukkoa ja suosirrin. Puolenpäivän jälkeen ajettiin lentoasemalle (matkaa n. 15 min) ja luovutettiin auto. Norwegianin lento Suomeen lähti parikymmentä minuuttia myöhässä ja kovan vastatuulen takia Hesaan saavuttiin vasta 17.12. klo 01.10. Kahdesta laukustamme vain toinen tuli perille ja ilman laukkuja jäi yli 10 muutakin henkilöä – syyksi sanottiin, että koneen painoa vähennettiin koska tiedettiin kova vastatuuli! No, toivottavasti laukku saapuu ennen Utöhön lähtöä. Turussa oltiin vasta klo 04, pimeys ja vesi- & räntäsade hillitsivät ajonopeutta.

MUUTAMA SILKKIHAIKARA KALASTELI SAAREN ETELÄRANNAN TYRSKYISSÄ
MUUTAMA SILKKIHAIKARA KALASTELI SAAREN ETELÄRANNAN TYRSKYISSÄ

Epilogi.

Tyypilliseen Atlantin saarien tapaan myös Teneriffalla on varsin vähän lintuja – verrattuna vaikkapa talviseen manner-Espanjaan. Muutama mielenkiintoinen endeeminen laji toki löytyy – lähinnä kanarianpeippo, kanariantiltaltti sekä kanarian- ja palmankyyhky. Kuvaajalle saarella on varsin vähän tarjottavaa ja niinpä mekin otimme melko iisisti loman kannalta viikon vierailumme. Lintupaikkojen suhteen edelleen erinomainen on Eduardo Garcia del Reyn opas ”Where to watch birds in Tenerife”, joka meillä oli käytössä (kirjan englanninkielinen painos lienee loppuunmyyty).

Valintamme asua saaren etelärannalla (El Medano) oli meistä hyvä – aurinkoista ja mukavaa, pohjoispuolella on toki paljon rehevämpää mutta myös useammin sateista. Liikenteen koimme saarella hektiseksi ja ruuhkaiseksi, itse asiassa jopa ajoittain epämiellyttäväksi. Autoja on tosi paljon, moottoriteilläkin työmatkaliikenteen aikoihin jopa kilometrien jonoja. Parkkipaikkoja on työlästä löytää. Kokemuksemme Fuerteventuralta ovat paljon rennompia liikenteen suhteen. Palvelu oli ystävällistä ja Teidellekin osuimme päivänä jolloin näkyvyys oli huippuluokkaa, lähes kaikkina muina päivinä Teide oli pääosan ajasta pilvessä.

KUVA EL MEDANOSTA, ETUALALLA LA MARETAN KAHLAAJALAMPI
KUVA EL MEDANOSTA, ETUALALLA LA MARETAN KAHLAAJALAMPI

 

Lisää kirjoituksia

Lämpö tuo edelleen rareja

Maanantaina 27.5.2024 sama sää jatkui – auringonporotusta, +19 astetta ja heikkoa (alle 5...

Kahlaajamuuttoa ja hyönteissyöjiä

Torstaina 23.5.2024 oli edelleen pilvetöntä ja lämpöä 16 astetta, nyt kuitenkin reipasta itätuulta...

Reipasta kuikkamuuttoa, merops pistäytyi

Maanantaina 20.5.2024 oli vaihteeksi pitkään pilvistä, iltapäivällä kuitenkin taas aurinkoa. Pohjoistuuli (6-9 m/s)...

Amerikanmustalintu ja muuta mukavaa

Torstaina 16.5.2024 sama säätyyppi jatkui – aurinkoa, lämpöä 14 astetta ja lounaistuulta oli...

Hanhia ja harvinaisuuksia

Maanantaina 13.5.2024 korkeapaine piti sään liki kesäisenä: pilvetöntä, lämpöä 13 astetta ja heikkoa...

Episodi nimeltä tiibetinhanhi

Lauantaina 11.5.2024 lähdimme Outin kanssa takaisin Utöhön. Ajeltiin aurinkoisena aamupäivänä Nauvoon kahville ja...