Sunnuntaina 9.2.2014 lähdimme Outin kanssa ajelemaan kohti Helsingin lentoasemaa, matka kohti Bulgarian lintumaita oli alkanut. Illansuussa majoituimme Glo Airport-hotelliin, kävimme juomassa lasillisen kuohuviiniä ja painuimme nukkumaan koska herätys oli aikainen.
Maanantaina 10.2.2014 Lufthansan lentomme lähti aikataulun mukaan klo 06.30 Müncheniin, jossa oli pikainen koneenvaihto Lufthansan lennolle Sofiaan. Bulgarian pääkaupungin kentälle laskeuduttiin klo 12.00, taivas oli pilvetön ja lämpöä jo +12 astetta! Ei tämä oikein talvelta tunnu. Kentällä meitä oli vastassa Assen Ignatov ja hänen kyydissään lähdimme n. 320 km matkalle kohti Topologradin pikkukylää Sakar-vuorille. Matkalla nähtiin autosta mm. tuulihaukka ja n. 30 hiirihaukkaa, kymmeniä mustavariksia sekä pari isoa merimetsoparvea. Perille saavuttiin klo 16.30 ja vastassa oli ”vanha” tuttavani Dimiter Georgiev, jonka kanssa liikumme loppuajan Bulgarian ressustamme. Illansuussa teimme kylän reunalla vielä pienen kävelylenkin ja näimme mm. 8 harmaasirkkua, vihertikan ja innokkaasti laulavan kangaskiurun. Maittava illallinen bulgarialaisen punaviinin kera nautittiin pikku hotellissamme ja suunniteltiin seuraavien päivien ohjelmaa.
Tiistaina 11.2.2014 oli Outilla ja minulla kojupäivä Sakar-kukkuloilla. Aamulla oli sumuista mutta aamupäivällä selkeni ja päivä oli lähes pilvetön, lämpöä oli peräti 16 astetta! Ehkä juuri keväisestä lämmöstä (ja lumen puuttumisesta!) johtuen kojun edustan ruokinnalla oli hiljaista – kuvia syntyi vain hiirihaukoista (2), kulorastaista (3) ja närhistä (n. 10). Paikalla näimme myös mm. ad–keisarikotkan, hanhikorppikotkan ja koiras-sinisuohaukan mutta mikään niistä ei laskeutunut. Aika kului kuitenkin ihan mukavasti ja illansuussa lähdimme ajelemaan Dimiterin kyydissä kohti Burgasia, jossa asetuimme kodikkaaseen pieneen Hotel Miranaan. Matkalla nähtiin mm. arohiirihaukka sekä kultasakaali. Taas hyvä illallinen punaviinin kera, toki.
Keskiviikko 12.2.2014 oli retkeilypäivä Burgasin alueella, lähinnä järvien ympäristössä. Taivas oli puolipilvinen, tuuli heikko ja lämpöä 15 astetta, ilmassa vähän utua. Kierreltiin koko valoisa aika kuvausmielellä ja jotain toki syntyikin sillä lintuja oli mukavasti. Havainnoista mainittakoon mm. n. 600 kiharapelikaania, 26 pelikaania, 16 jalohaikaraa, 3 silkkihaikaraa, 20 laulujoutsenta, yli 100 ristisorsaa, 200 pikkumerimetsoa ja lentokentän lähellä pellolla minimi 6000 tundrahanhea ja 800 punakaulahanhea. Hieno parvi joka lenteli levottomasti mm. lentokoneiden pelottamana. Petolintuja nähtiin mm. 30 hiirihaukkaa, arohiirihaukka, 12 ruskosuohaukkaa, sinisuohaukka, 2 tuulihaukkaa ja 3 minervanpöllöä. Vielä mainittakoon n. 400 avosettiä, isolepinkäinen ja 4 europaeus-alalajin pyrstötiaista. Hyvä lintupäivä ja komea sää! Illallinen syötiin hotellimme ravintolassa, tällä kertaa haita viinin kera.
Torstaina 13.2.2014 matkamme jatkui Mustanmeren rannikkoa pitkin pohjoiseen. Kävimme ensin tutustumassa Unescon maailmanperintökohteeseen eli Nessebarin vanhaan kaupunkiin pienellä saarella. Kaunis paikka ja tähän aikaan (onneksemme) turistimassat puuttuivat. Jatkettiin Balkanvuorten itäosan yli mutta matkalla pysähdyimme vajaan 5 tunnin ajaksi tarkoituksena kuvata balkanintiainen. Ja sehän onnistui kovalla yrittämisellä hienosti! Ruokinnan lähellä oli 2 balkanintiaista, jotka harvakseltaan kävivät ruokinnalla salamannopeasti (kesto 1-2 sekuntia) nappaamassa siemeniä – todella haastavia. Retken ehkä tärkein kohdelaji tuli kuitenkin mukavasti ”vangittua” kortille, samalla laji jota en ollut koskaan ennen edes nähnyt.
Kahvin jälkeen jatkoimme kohti Varnaa, matkalla syötiin maittavat keitot ja juotiin jogurttijuomaa. Varnassa vartin pysähdys ja jatkettiin Cape Kaliakralle katsomaan auringonlaskua. Matkalla nähtiin kymmeniä hiirihaukkoja ja yksi arohiirihaukka, Kaliakralla mm. pari karimetsoa ja 3 mustakaulauikkua. Illaksi jatkettiin aiemmalta reissulta tuttuun Dolphin-hotelliin Tyulenovon kylään meren rannalle. Illallinen ja viinilasillinen maistui taas!
Perjantaina 14.2.2014 kierreltiin Durankulakin järven ympäristössä ja Shablan alueella, illansuussa käytiin vielä pienessä laaksossa ja satamassa Kaliakrasta n. 4 km pohjoiseen. Aamu oli utuinen ja myöhemminkin paljon sumua mutta onneksi myös pitkiä aurinkoisia jaksoja. Tuuli oli olematonta ja lämpöä edelleen 10 astetta. Talvehtivia hanhia on maisemissa edelleen huikeat määrät – tänään näimme noin 15.000 tundrahanhea ja n. 12.000 punakaulahanhea! Luvut ovat minimejä nähdyistä. Aamulla koimme mahtavan näytelmän kun aamu-usvassa pääosa hanhista lähti Durankulakin järviltä pelloille, myöhemmin löysimme joitain parvia pelloilta mutta lämpöväreilyn ja sumun takia kuvat jäivät niistä tänään ottamatta.
Keskityimmekin aamupäivän ajan toivomuksestamme arokiuruihin (n. 40 yks) ja harmaasirkkuihin (n. 100 yks) aroalueella, kuvia syntyi mukavasti. Muita päivän havaintoja olivat mm. 151 merihanhea, muuttohaukka, 32 sinisuohaukkaa, n. 20 ruskosuohaukkaa, varpushaukka, kymmeniä hiirihaukkoja, 2 minervanpöllöä, 2 punapäänarskua, 4 jalohaikaraa ja 2 karimetsoa. Nähtiin ja kuvattiin myös aito villikissa – wild cat. Illallinen maistui taas mukavasti punaviinin kera.
Lauantaina 15.2.2014 keskityimme hanhiin ja niiden kuvaamiseen. Aluksi näytti huonolta koska puoleenpäivään saakka oli paksua pilveä ja tiheää sumua, pimeää ja kylmä pohjoistuuli, lämpöäkin vain kolme astetta. Hanhia löytyi kyllä runsaasti – tänään näimme n. 18.000 tundrahanhea ja n. 8000 punakaulahanhea. Iltapäivällä taivas selkeni ja alkoi syntyä parempia kuvia…
Aamulla löysin Durankulakin järven pohjoispuolelta hanhiparvesta 2 valkoposkihanhea, jotka ovat Bulgariassa aikamoisia rareja – maasta on vasta kolmisenkymmentä havaintoa. Dimiter soittikin heti muutaman puhelun ja valkkareita saapui ihmettelemään kymmenkunta bongaria, joukossa pari englantilaista. Hauskaa. Päivän muita mainittavia havaintojamme olivat mm. muuttohaukka, piekana ja 56 punapäänarskua. Hyvä kuvauspäivä päätettiin taas hotellin maittavaan illalliseen ja bulgarialaiseen punaviiniin.
Sunnuntaina 16.2.2014 oli aika lähteä paluumatkalle. Aamu oli erittäin sumuinen, iltapäivällä selkeni ja ilmakin lämpeni reilusti yli 10 asteeseen. Ajettiin aamiaisen jälkeen Varnan alueelle, jossa projektoitiin kuvausmielessä tikkoja vanhassa metsässä. Löydettiin sekä tammitikka että vihertikkapari, joista jälkimmäisiä onnistuimme (tosin aika hankalissa valoissa) pitkään kuvaamaan, etupäässä niiden ruokaillessa lajityypillisesti maassa. Aika hienoa! Paikalla näkyi myös jalohaikara.
Jatkettiin matkaa Varnan keskustan kautta kohti Sofiaa, jonne saavuttiin illalla klo 18. Matkalla (lähes 600 km) pysähdyttiin syömään Arbanasin pikkukylässä maittava lounas ja tutustuttiin myös lähellä olevaan Veliko Turnovon historialliseen kaupunkiin, Bulgarian entiseen pääkaupunkiin. Dimiter löysi Sofian hotellimme (Hotelli Niky) pienen etsimisen jälkeen ja oli aika jättää hyvästit loistavalle matkaseurallemme. Illallinen nautittiin hotellin tunnelmallisessa ravintolassa, punaviinin kera.
Maanantaina 17.2.2014 tutustuttiin Outin kanssa Sofian kaupunkiin ennen lähtöämme lentokentälle klo 15. Sää oli kauniin aurinkoista ja lämmintä (n. 14 astetta) tehden kaupungilla kulkemisen nautittavaksi. Tutustuimme neljään kirkkoon – venäläiseen kirkkoon, Sveta Sofiaan, Rotundaan ja päänähtävyyteen eli Aleksanteri Nevskin muistokirkkoon. Kirkko on pystytetty Ottomaanien ajasta vapautumisen kunniaksi ja muistotauluissa kiitettiin myös suomalaisia sotilaita, jotka olivat vapautustaistelussa mukana. Kävimme myös kauppahallissa ja toreilla sekä istuskelimme lämpimässä auringonpaisteessa katukahvilassa. Leppoisaa! Iltapäivällä lähdettiin lentokentälle ja Lufthansan lento Münchenin kautta Helsinkiin oli aikataulun mukaisesti perillä klo 23.30. Nollakelissä ajeltiin yöllä vielä Turkuun, jonne saavuimme klo 02 aikoihin jälleen leppoisan lintu(kuvaus)matkan päätteeksi.
Epilogi
Bulgaria on hieno lintumaa ja tämä oli toinen matkani sinne, edellinen oli helmikuussa 2010 ja siitä matkakertomus löytyy täältä. (klikkaa auki)
Talven erikoisuutena ovat tietysti punakaulahanhien massat – Varnan pohjoispuolinen alue on lajin päätalvehtimisalue Euroopassa. Määrät vaihtelevat vuosittain riippuen talven ankaruudesta. Paras aika kuvaamiseen on helmikuu, koska tundrahanhien metsästysaika päättyy tammikuun lopussa ja helmikuussa hanhet vähän rauhoittuvat ennen kuin aloittavat muuttomatkansa helmi-maaliskuun vaihteessa. Toki Bulgariassa on paljon muutakin nähtävää, me keskityimme kuvaamiseen ja lajimäärä oli siksi maltillisempi. Liikkuminen on helppoa mutta omasta mielestämme oppaan apu on lähes korvaamaton, varsinkin kuvaajalle. Autosta on usein hyvä kuvata ja on tärkeää ettei itse tarvitse silloin ajaa. Oma kokemukseni Neophron Tours’in retkijärjestelyistä on erinomainen. Bulgaria on suomalaisittain edelleen erittäin edullinen maa – mm. ruoka ja juomat maksoivat 30-40% Suomen hinnoista ja majoitushinnat ihan hyvissä hotelleissa olivat vain 25-50 euroa per kaksi henkeä. Eiköhän Bulgariaan tule mentyä vielä uudelleenkin, seuraavaksi ehkä muuttoaikaan… Meidän matkamme lintukuvia löytyy parin päivän sisällä veppisivujeni kansiosta ’Uusimmat ulkomailta’.
