Perjantaina 20.7.2007 aloitin kesän toisen ulkomaanmatkan eli muutaman päivän reissun Unkarin lintumaille. Lähdin Turusta klo 14.25 lennolla Hesaan ja sieltä sadekuurojen saattelemana Finnairin lennolla klo 17.00 kohti Budapestia. Kone ei ollut ihan täynnä ja matka sujuikin leppoisasti, hiukan tosin askarrutti kun perämies kuulutti että Budapestissa lämpötila on tasan 40 plusastetta… No, perille saavuttiin klo 18.40 paikallista aikaa ja lämpötila olikin jo laskenut 38 asteeseen!
Kentällä oli sovitusti vastassa Laszlo Albert – seuraavien neljän päivän retkikaverini – ja siirsimme tavarani Laszlon Suzukiin, jolla lähdettiin saman tien porhaltamaan kohti etelää. Ilmastointia hoitivat avonaiset ikkunat. Muutaman isomman tien ja kylän jälkeen saavuimme valtaisalle Kiskunsagin pusta-alueelle Ocsan kaupungin eteläpuolelle mutta, koska aurinko oli laskemassa, emme vielä sen kummemmin panostaneet lintuihin. Yhtäkkiä kuitenkin edestämme tien yli lensi 7 isotrappia, jotka laskeutuivat niitylle n. 300 metrin päähän – siellä jo olevien seuraksi. Isotrappeja olikin paikalla kaikkiaan 20 yksilöä, komeita kuin mitkä! Matkalla näkyi tien varrella myös minervanpöllö, 2 ruskosuohaukkaa, 3 hiirihaukkaa, tuulihaukka, n. 10 merihanhea ja useita keltahemppoja. Punainen aurinko oli hieno laskeutuessaan pustan kainaloon, mutta me pyyhälsimme mukavaan ravintolaan syömään lammaspataa ja juomaan lasin paikallista viiniä. Sieltä vielä ajo pienelle maatilalle yöpymään – perillä oltiin klo 22.30 ja valmiina huomisiin retkiin. Saisi tietty lämpöä olla vähän niukemmin.
Lauantaina 21.7.2007 heräsin kuhankeittäjien vihellyksiin ja viiriäisen pulputukseen. Kuhankeittäjiä oli majatalomme ympärillä ainakin 7 yksilöä ja joku niistä tuli etäältä kuvattuakin. Turturikyyhkyjä oli samoin heti useita piha-alueen reunamilla. Söimme aamiaisen ja lähdimme matkaan – koko päivän pyörimme Kiskunsagin hienon luonnonpuisto- ja pusta-alueen lintupaikoilla. Helle ei kylläkään yhtään armahtanut meitä vaan elohopea kipusi tänään varjossa 41 asteeseen eli oli tosi rankka ja hikinen päivä! Onneksi kävi pieni tuuli mutta taivaalla ei pilveäkään seilannut helpotusta tuomassa. Lintuja näkyi kuitenkin ihan leppoisasti ja kuviakin syntyi satoja, joukossa ilmeisesti ihan kelvollisia. Kuvaukset keskittyivät mm. mehiläissyöjiin, joita nähtiin yhteensä n. 95 yksilöä neljässä eri paikassa, kaksi oli hiekkaseinämän pesäkolonioita. Hienoja lintuja joita ei väsy katselemaan! Sininärhiä nähtiin yhteensä 14, joukossa jo pari lentopoikasta, ja harjalintuja yksi. Punajalkahaukkoja osui silmiin yhteensä 6, joista 2 koiraita ja 4 naaraita. Petolintuja edustivat lisäksi 2 käärmekotkaa, 2 ruskosuohaukkaa, varpushaukka, nuolihaukka, 4 tuulihaukkaa, arohiirihaukka ja 6-7 hiirihaukkaa. Haikaroista nähtiin tänään n. 10 harmaahaikaraa, 6 ruskohaikaraa, 5 jalohaikaraa, mustahaikara ja n. 20 kattohaikaraa, joista useimmat pesissä. Muista lajeista mainittakoon 2 pikku-uikkua, valkoposkitiira, nummikirvinen, 6 mustaotsalepinkäistä, useita mustapäätaskuja, mustaleppälintu, useita töyhtökiuruja, 2 kuovia ja n. 15 turturikyyhkyä. Vesilintu-, kahlaaja- ja tiirapuoli jäi heikoille koska pitkän kuivuuden takia lähes kaikki järvet olivat kokonaan kuivuneet, mm. hienot suolajärvet Kecskemetin kaupungin länsipuolella. No, kai noita vettä kaipaavia lintuja vielä löytyy. Hienon mutta rankan päivän päätteeksi kävimme vielä eilisessä ravintolassa syömässä ja sitten ajoimme yöpaikkaamme ihanaan kylmään suihkuun ja nukkumaan.
Sunnuntai 22.7.2007 oli yhtä helteinen ja tukalakin kuin aiemmat päivät – tänään varjossa 42 astetta mutta melko reipas tuuli hiukan lievensi kuumuutta. Nestettä kuitenkin juotiin litrakaupalla. Aamulla yritin tunnin verran kuvata kuhankeittäjiä ennen aamupalaa ja jokunen kuva syntyikin. Lähdimme matkaan ja vietimme vielä koko aamupäivän Kiskunsagin alueen hienoilla lintupaikoilla, nyt lähinnä valmiissa isossa piilokojussa likimain ainoan vettä vielä sisältävän lammen reunalla. Paikalla kävi 5 jalohaikaraa, ruskohaikara, kattohaikara, kurki, monta harmaahaikaraa, 2 kaulushaikaraa (lähinnä lennossa) ja yöhaikara.
Suokukkoja ja kuoveja oli kumpaakin parikymmentä, rastaskerttunen hyöri kojun ulkopuolella ja viiksitimaleita oli toistakymmentä, myös nuoria joukossa. Kojun katolla käväisi mustaotsalepinkäinen kahden lentopoikasensa kanssa. Läheisen talon luota löytyi punajalkahaukkanaaras ja nuori jo lentokykyinen vespari. Lähistöllä oli myös pari koiras-punajalkahaukkaa ja ainakin 5 sininärheä ja mustaotsalepinkäinen. Käväisimme myös pienen kanaalin reunalla kiikaroimassa ja paikalla lensi pikkuhaikara, ruskohaikara ja koiras-punajalkahaukka. Lounasta nautimme jo tutussa pikku ravintolassa ja alkuiltapäivästä lähdimme ajelemaan hiljalleen kohti legendaarista Hortobagyn luonnonpuistoa itäisemmässä Unkarissa. Matkaa kertyi n. 150 km ja pysähtelimme toki välillä aina juomaan. Matkalla nähtiin mm. 2 niittysuohaukkakoirasta. Hortobagyssä kirjauduimme ensin majapaikkaamme Patkos Chardasiin, jossa vietimme seuraavat kaksi yötä ennen paluumatkaa Suomeen. Viihtyisän tuntuinen paikka vaikka unkarilaiseen tapaan ilmastointia ei ollutkaan.. Tavarat sisälle ja menoksi! Emme ajelleet vielä illaksi luonnonpuiston alueelle vaan Laszlon opastamana kävimme alueen luoteispuolella hakemassa, josko löytyisi pesäpaikan tiimoilta aavikkohaukkaa. Ja löytyihän se! Laajan peltoaukean keskellä voimalinjan päällä olevassa puupöntössä oli lentokykyinen poikanen, jonka luona aikuinen aavikkohaukka käväisi kerran hienosti kunnes sitten poikanenkin päätti tulla ulos ja tehdä komeat lentoharjoitukset. Fiilis oli kuin keväisessä koti-Utössä kun aavikkohaukka ja mehiläissyöjä lentelivät! Koska täkäläisiä aavikkohaukkoja ei sovi lähestyä katselimme koko näytelmää tällä kertaa hyvän kuvausetäisyyden ulkopuolelta – toki täältä kaukaakin sain pesäpöntön ja vieressä olevan lentopoikasen jotenkin dokumentoitua…
Illansuussa päätimme vielä hakea keisarikotkaa läheiseltä tunnetulta paikalta ja löytyihän sekin saman tien! Esiaikuinen keisarikotka istuskeli peltoaukean keskellä isossa puussa ja paikalle kurvasi lintua ihastelemaan myös espanjalais-unkarilainen seurue, jossa mukana oli mm. lintuopas Kataloniasta. Mukavaa porukkaa. Keisarikotkapaikalla hyöri myös naaras-punajalkahaukka. Illallisen jälkeen vetäydyimme saman tien hyvin ansaitulle levolle ennen huomisia uusia seikkailuja.
Maanantain 23.7.2007 aloitimme tunnin keikalla läheiseen punajalkahaukkakoloniaan. Uskomaton näky kun paikalla hyöri yhteensä 60-70 punajalkahaukkaa – koiraita, naaraita ja nuoria lintuja. Vieressä hyrräsi lisäksi n.20 mehiläissyöjää. Kuvasin minkä kerkesin ja ehkä jotain kelvollistakin kortille tarttui, ainakaan parempaa paikkaa vespareiden kuvaamiselle ei voi ajatella. Palasimme aamuvaloista takaisin majapaikkamme aamiaispöytään ja sen jälkeen kävimme ostamassa viereisestä opastuskeskuksesta Hortobagyn lupaliput – halpoja olivat. Jatkoimme matkaa kohti päivän pääkohdettamme, Hortobagyn suurinta kala-allasta, jonne pääsee viidesti päivässä pienellä junalla. Junaa odotellessa (ensimmäinen vasta klo 11) kävelimme jo altaan reunalle ja takaisin kunnes pikku junalla matkattiin n. 5 km itse pelipaikoille. Vielä 2 km kävelyä ja saavuimme tarkkailukojulle, jossa viihdyttiin kolmisen tuntia. Vaihdoimme vielä toiselle kojulle kunnes palasimme junalla klo 16 takaisin autolle. Lintuja altaalla – joka on valtavan suuri – oli paljon, mm. satoja merihanhia ja -metsoja, n. 50 luppokurkea, n. 30 kapustahaikaraa, n. 30 jalohaikaraa, 4 silkkihaikaraa, n. 10 rääkkähaikaraa, n. 15 ruskohaikaraa, n. 30 pikkumerimetsoa, n. 50 valkoposkitiiraa, 2 mustatiiraa, n. 20 mustapyrstökuiria, pitkäjalka, harmaasorsia jne. Sain hyvinkin toivomani valkoposkitiirakuvat ja jotain muuta bonuksena. Palatessamme takaisinpäin nähtiin mm. nuori pussitiainen, kuhankeittäjiä, yöhaikara ja ruskosotkapoikue ja yksinäinen ruskosotkakoiras.
Koska päivä oli jälleen turkasen kuuma, 42 astetta ja tyventä ja pilvetöntä, niin eväsjuomien hiivuttua päätimme ajaa kylmälle juomalle Hortobagyn kylään. Hyvältä maistui. Kävimme torilla ja kaupassa ja piipahdus läheiselle pienemmälle kala-altaalle tuotti mm. n. 20 valkoposkitiiraa ja yöhaikaran. Jatkoimme vielä Nagyivanin pikkukaupunkiin, jonka pääkadun varren liki jokaisessa sähköpylväässä oli kattohaikaran pesä lintuineen, siis kymmeniä pesiä. Läheiseltä niityltä emme nyt löytäneet hakemiamme paksujalkoja mutta punajalkahaukkoja tuntui olevan siellä sun täällä. Niinpä palasimme vielä iltavalojen aikaan punajalkahaukkakolonialle, jossa puolisen tuntia raksutettiin vielä kameraa. Olikin jo aika palata yöpaikalle syömään ja sitten nukkumaan, onhan tässä tullut tehtyä joka päivä 13-14 tuntisia työpäiviä!
Tiistaina 24.7.2007 nukuimme vähän pidempään, söimme hyvän aamiaisen ja tsekkasimme itsemme ulos yöpaikastamme sillä tänään alkaa paluumatka Turkuun. Ehdimme kuitenkin aamupäivän aikana vielä parille Hortobagyn kala-altaalle ja joitakin kuviakin vielä syntyi. Nähtiin mm. 2 pikkuhaikaraa, 6 rääkkähaikaraa, ruskohaikara, n. 10 jalohaikaraa, 2 silkkihaikaraa, n. 10 pikkumerimetsoa, 4 mustatiiraa, n.30 valkoposkitiiraa ja tietysti jokapaikan viiksitimaleita ja luhtakanoja. Retkellemme uusina lajeina nähtiin 2 liejukanaa, 3 metsävikloa, 2 merikotkaa ja mustakaula-uikku. Lajimäärämme kipusi näin 103:een mutta metsissähän emme ole liikkuneet lainkaan. Ihan mukavasti! Mainittakoon vielä, että matkaa autoon tällä kierroksella kertyi n. 1000 km. Toisen kala-altaan reunalta löysimme pussitiaisen pesän, jossa 2 isoa poikasta joita naaras harvakseltaan syötti. Pesä oli kuvaamisen kannalta kuitenkin harmillisen vaikeassa paikassa.. Ennen paluumatkaa käväisimme vielä puolisen tuntia kuvaamassa mehiläissyöjäkoloniaa vesparipaikan vieressä ja joitakin kelpo lentokuvia oli tarjolla. Sää oli tänään ”viileä“ vain 38 astetta ja reipas tuuli ja Budapestissä enää vaivaiset 34 astetta sekä reissun ensimmäiset pilvet. Matka Budapestiin taittui nopeasti moottoritietä pitkin ja Laszlo kyyditsi minut tietysti ihan lentoasemalle, jossa kättelimme toisiamme tosi mukavasta retkiseurasta! Finnairin kone Helsingin kautta Turkuun lähti klo 19.25 ja Turussa perillä olin klo 00.30, Finnairin jo tuttujen laukkuongelmien takia tietty myöhässä. Autoon ja kotiin – kuvausmatkaan hyvin tyytyväinen mies.
