Hieno kuvausreissu Oulun seudulle ja Vaalaan!

Muutaman hikisen työpäivän jälkeen lähdin torstaiaamuna 28.6.2007 ajelemaan kovassa sateessa kohti Oulua – tarkoituksenani muutama päivä kuvata lintuja Oulu-Vaala akselilla. Säätila oli epävakainen mutta toivon mukaan valoisiakin hetkiä löytyy. Nyt ajomatka sujui sateessa aina Kalajoelle saakka, loppumatkalla onneksi vain pari sadekuuroa ja vähän aurinkoakin. Kahvipysähdysten lisäksi pysähdyin puoleksi tunniksi Närpiön Piolahdelle, jossa näkyi mm. 3 mustavikloa, 2 räyskää, n. 40 haapanaa, 13 valkoposkihanhea ja niiden joukossa rantaniityllä yllättäen sepelhanhi! Tarkistussoitto Kari Korhoselle selvensi, että tätä kesäistä seplua ei oltu paikalla aiemmin havaittu. Siis – mukava havis. Mustasaaren Vassorilla pysähdyin myös hetkeksi mutta rankka vesisade esti yrityksetkin löytää paikalla pitkään oleskellut amerikantavi. Illansuussa ajelin vielä Limingan Virkkulan tornille, jossa heti oli mukavasti näytillä – ja kuvattavissakin – mustapyrstökuiri: yksi kuvausretken kohdelajeista. Hätäilevä pari kojun lähellä oli jonkin aikaa tarpeeksi lähellä aidantolpilla. Lisäksi näkyi mm. n. 110 kurkea, 2 mustavikloa, suokukko, liroja ja n. 15 pikkulokkia. Yöksi ajelin Kempeleelle tuttuun hotelli Vihiluotoon, josta Peltomäen Jari oli varannut mulle huoneen pariksi yöksi. Uni maittoi pitkän ajopäivän jälkeen…

Aamulla 29.6.2007 taivas oli paksun pilven peitossa ja sadetta ropisi vähän väliä. Aamiaisen jälkeen Jari Wilenius saapui sopimuksemme mukaan hakemaan minua kuitenkin kuvausreissulle vaikka sää ei paljon lupaillut. Ajelimme ensin Haukiputaan hiekkakuopille, jossa viihdyimmekin pitkään samalla kun sade alkoi tauota. Kuvattiin mm. pikkutyllejä, rantasipejä ja ennen kaikkea törmäpääskyjä pesäkoloissaan. Paikalla näkyi myös mm. 2 mustavikloa ja valkoviklo. Kävimme myös isossa uudessa törmäpääskykoloniassa, jossa oli reilusti yli 500 pesäkoloa!

Kovassa sateessa jatkoimme matkaa Keminmaalle, jossa pienen hakemisen jälkeen löysimme lapinpöllön reviirille. Sade taukosi sopivasti samalla kun erämaasta yhytimme kiivaasti hätäilevän lapinpöllöemon ja yhden kummitusmaisen poikasen ikivanhasta sekametsästä. Varmaan paikalla oli muitakin poikasia mutta emon aggressiivinen käytös piti meidät varovaisina ja kuvauksen jälkeen hiivimme pian pois paikalta – myös tuhansien hyttysten takia! Upea kokemus kaiken kaikkiaan. Ajelimme hiljalleen takaisin Ouluun päin, matkalla kävimme vielä pienellä merenlahdella Haukiputaalla ruskosuohaukkoja jahtaamassa mutta ne olivat vielä turhan kaukana kuvattaviksi. Illansuussa pistäydyttiin vielä Oritkarin kentällä mutta sieltä ei juurikaan löytynyt uutta ja siksi palasin pitkän päivän päätteeksi hotelli Vihiluotoon syömään maittavan iltapalan ja nukkumaan ennen huomisia retkiä.

Lauantaina 30.6.2007 lähdettiin Jarin kanssa uudelleen reissuun, taas klo 7.15, koska aamu oli jälleen pilvinen, joskaan ei sateinen. Päivän kuluessa sää selkeni ja iltapäivä olikin jo helteisen lämmin ja auringonpaisteinen. Suuntasimme heti aluksi Limingan Tupokseen, josta tienvarsipellolta löytyi kolme paria hätäileviä mustapyrstökuireja. Kuvattiin ahkerasti mutta valot eivät olleet ihan parhaimmillaan ja siksi päätimme tulla paikalle vielä uudelleen. Kuirit istuskelivat hauskasti välillä mäntyjen ja kuusten latvoissa hätäilemässä. Pellolla oli myös kaksi koirassuokukkoa. Käväisimme turkinkyyhkyn pesällä, pikaisesti myös Limingan Virkkulassa jossa kuitenkin korkealle noussut merivesi oli pelottanut toissapäiväiset kuirit pois. Paikalla nähtiin vain 6 valkovikloa ja mustaviklo. Limingan keskustan lähellä oleva iso mustavarisyhdyskunta pysäytti meidät toviksi kunnes palasimme uudelleen aamuiselle mustapyrstökuiripaikalle – nyt kirkkaassa auringonpaisteessa. Hyvä veto sillä nyt on mukavasti kuirikuvia muistikorteilla!

Kahvittelun jälkeen lähdimme vielä ”rämpimään” hikiselle ja kostealle Kempeleen Sarkkirannalle, jossa paarma- ja hyttysarmeijat tekivät parhaansa saadakseen olomme sietämättömäksi. Melkein onnistuivat… Löysimme kuitenkin mitä haimmekin – alueella, tosin turhan korkealla, kierteli koiras-niittysuohaukka ja lisäksi hätäilevä sinisuohaukka-pari. Juuri tässä samassa paikassa oli viime vuonna niittysuohaukan pesä, jolla kuvasinkin silloin matalla pyörinyttä naarasta. Oulun seudulla ei tänä vuonna ollut suopöllöjä eikä rantakurvia eli ne jäivät odottelemaan vielä aikoja parempia. Sarkkirannan jälkeen palasimmekin Vihiluotoon, siirsin romppeeni omaan autoon ja lähdin ajelemaan kohti Vaalaa, josta ravintola-hotelli Siiteristä oli varattu minulle huone kahdeksi seuraavaksi yöksi. Vaalaan saavuin illalla, kävin syömässä ja pienen kuvienkatselutuokion jälkeen nukkumaan.
Aamulla 1.7.2007 tapasin vanhan tuttavani, luontokuvaaja Eero Kemilän, jonka kanssa lähdimme suunnitelman mukaan tänään kaakkureita kuvaamaan. Sää oli aurinkoinen ja lämmin, tuulikin heikko. Ensimmäinen erämaalampi toi kaakkurin ja yhden poikasen ja toinen – ”postimerkin kokoinen” suolampi – kaakkuriparin ja 2 poikasta. Jälkimmäisellä lammella viihdyin piilokojussa reilut 8 tuntia, lämmintä ja hiljaista. Kaakkurit saapuivat ruokkimaan poikasiaan vasta illemmalla mutta mainiossa myötävalossa syntyi koko joukko toivomiani kuvia – juuri kun aloin menettää uskoani emojen tuloon. Hienoa! Kojusta näkyi suolla liikkumassa myös 3 laulujoutsenta, tavi, 2 nuolihaukkaa ja 2 riekkoa. Illalla paluumatkalla Vaalan keskustaan auton vierestä pyrähti lentoon pyy ja liki 10 lentopoikasta ja taas kamerat kehräsivät. Vielä syömään, iltakahvi ja nukkumaan hienon päivän päätteeksi.

Maanantaina 2.7.2007 tapasimme Eeron luona aamulla ja suuntasin ensiksi kuvaamaan lähistöllä 6 poikastaan syöttävää harmaasieppoa. Seuraavaksi jatkoimme metsä- ja suotaipaleen päätteeksi kapustarinnan pesälle, jossa piilokojusta hetken kuvasin kuvauksellista ”kapulaa”. Päästimme sen pian hautomaan 4 munaansa. Ilma oli helteisen lämmin ja aurinkoinen – itikoita riitti tällekin päivälle… Maittavan lounaan jälkeen huilasimme hetken ennen illan kovaa ponnistusta – pitkää erämaataivalta metsien ja soiden yli muuttohaukan reviirille keskelle isoa nevaa. Matkalla pesäpaikalle erämaassa kaikuivat laulujoutsenten toitotukset ja kurkien huudot.. Ennakkotiedon mukaisesti paikalla oli renkaaton muuttohaukan poikanen ja muuttohaukkapari, joka kuvauksellisesti pyöri ympärillämme illansuun valoissa. Upeita lintuja! Täytyy myöntää, että olin aivan puhki kun lopulta pääsimme rankan taipaleen jälkeen takaisin autolle, heti kuppilaan juomaan kylmää juotavaa ja iltakahvit hienon kuvauspäivän päätteeksi. Päätin olla hotelli Siiterissä vielä tämänkin yön ja lähteä aamulla levänneenä ajelemaan kohti etelää – takaisin Turkuun.

Tiistai 3.7.2007 oli matkapäivä takaisin kotiin, kilometrejä kertyi n. 650. Nelostie oli ruuhkainen lomalaisten kansoittaessa tiet mutta matka sujui silti ihan mukavasti kauniina kesäpäivänä. Tein tunnin pysähdyksen Kylmäkoskella Outin ja Outin sukulaisten seurassa järven rannalla, kauniilla mökkipaikalla. Turkuun saavuin myöhään iltapäivällä, hienoon kuvausretkeen erinomaisen tyytyväisenä.