Tiistaina 26.2.2013 lähdimme Outin kanssa lintureissulle kohti Tanskaa ja erityisesti Vattimeren (Vadehavet) aluetta lounaisessa Jyllannissa. Ajelimme aamulla Hesan lentokentälle, jossa tapasimme retkikumppanimme Kari Varvikon – jo pari Vattimeren reissua tehneen ”konkarin”. Karihan on aiemmin ollut mukana Skaftung Naturen kahdella Tanskan lintukurssilla. Nousimme klo 11.20 Finnairin lennolle Kööpenhaminaan, jonne saavuimme vähän etuajassa klo 11.50 paikallista aikaa. Vuokraamosta noudimme Opel Corsan, jonka kanssa lähdimme ajelemaan kohti Jyllantia. Matkalla pysähdyimme Själlannin lounaisosassa Skaelskor’in pikkukaupungin keskustassa, jonka venesatamassa on pidemmän aikaa oleskellut pikkulapasotka. Tunnin yrityksellä lintua ei kuitenkaan löytynyt – paikalla oli parituhatta nokikanaa, n. 100 tukkasotkaa, 12 punasotkaa, 22 pikku-uikkua, pari harmaahaikaraa ja läheisellä pellolla n. 120 merihanhea. Myöhemmin selvisi että pikkulapasotkaa ei oltu nähty enää 24.2. jälkeen, oli vaihtanut varmaankin paikkaa. Teiden varsilla oli mm. 11 hiirihaukkaa, pari tuulihaukkaa ja sadoittain mustavariksia. Päämääränämme oli Tanskan vanhin kaupunki Ribe, jonne saavuimme klo 17.30 – matkaa Köpiksestä kertyi n. 280 km mutta moottoritietä ja siltoja pitkin ajo taittui leppoisasti. Vähän ennen Ribeä tien vieressä oli n. 150 laulujoutsenta, joiden joukossa näkyi ainakin 3 pikkujoutsenta.
Majoituimme Danhostel Ribeen, josta olimme varanneet huoneet – upealla paikalla oleva siisti ja tilava majapaikka, josta oli vain n. 200 metrin matka Riben vanhaan kaupunkiin. Illalla kävelimmekin syömään tunnelmalliseen Sälhunden-ravintolaan, jonka jälkeen uni veikin pian voiton.
Keskiviikkona 27.2.2013 heräsimme tiheän sumun keskelle. Yöllä oli pakkasta, ilma oli tyven ja kostea sumu kietoi kaiken sisäänsä. Aamiaisen jälkeen lähdimme kuitenkin liikkeelle mutta sumu esti lintuhavainnot lähes koko aamupäivän ajan. Ajettiin Esbjergin läpi Hertingiin ja sieltä edelleen Blåvandiin. Vasta loppupätkällä sumu hiukan hellitti ja nähtiin ekat hanhiparvet pelloilla. Blåvandissa ajoimme Lille Strandvej’n päähän rannalle, jossa oli jo neljä saksalaista bongaria hakemassa paikalla oleskelleita kyhmypilkkasiipeä ja amerikanmustalintua tuhansien melaniittojen joukosta. Parin tunnin haku isohkolla porukalla ei kuitenkaan tuottanut tulosta, välillä sumukin edelleen haittasi. Puolenpäivän jälkeen lähdimme kylälle makoisalle kahville ja ajelimme sitten niemenkärkeen majakalle ja lintuaseman kupeelle (lintuverkot jo paikallaan puutarhassa). Näkyvyyden parannuttua ja tuulen tyynnyttyä palasimme vielä Lille Strandvej’lle ja nyt kesti vain kymmenkunta minuuttia kun koiras amerikanmustalintu löytyi hienosti rannan edustalta uimasta. Lintu siirtyi pian taas ulommas eikä siitä järkkärillä mitään kunnon kuvaa olisi saanutkaan.
Jatkoimme matkaa hiljalleen kohti Ribeä, pidemmät pysähdykset teimme Billumin eteläpuolella, Hertingin ja Esbjergin puolivälissä sekä Sneum Digesössa kunnes saavuimme Ribeen vähän viiden jälkeen. Päivän muista lajeista ja lukumääristä mainittakoon mm. 15 laulujoutsenta, 70 lyhytnokkahanhea, 80 tundrahanhea, 20 merihanhea, n. 500 valkoposkihanhea, 9 sepelhanhea, n. 400 ristisorsaa, n. 150 haapanaa, 25 jouhisorsaa, 40 haahkaa, tuhansia pilkkasiipiä ja mustalintuja, 8 allia, 8 hiirihaukkaa (joista 1 börringe), n. 500 meriharakkaa, 55 isosirriä, 3 isokuovia, 4 kiurua ja 4 nokivarista. Kovin on lintujen muuttorintamalla vielä hiljaista. Illalla syötiin taas mainio ateria, nyt Weis Stue ravintolassa.
Torstaina 28.2.2013 näkyvyys oli parempi, utuinen kylläkin, ja taivas oli edelleen paksun pilvimassan peittämä. Länsituuli oli n. 6 m/s ja ilma aika kolea. Aamiaisen jälkeen kierrettiin ensin Kammerslusen ympäristön niityt ja pellot, sitten ajettiin Mandön saarelle, jossa viivyttiin noin puolitoista tuntia, jotta ehdittiin vielä alaveden aikaan takaisin mantereelle – tie kun peittyy kokonaan myöhemmin iltapäivällä yläveden aikaan. Juotiin ”välikahvit” Vattimeren luontokeskuksessa, jonka jälkeen ajettiin Römön saarelle pysähdellen pengertiellä. Käytiin saaren pohjoisosassa ja varsinaiset päiväkahvit juotiin saaren eteläkärjen ’bagerissa’… Mantereelle palattuamme kierreltiin Ballum engen niittyjä ja päätettiin retki Höjer Slusen suluille, josta ajettiin iltahämärissä takaisin Ribeen. Illallinen syötiin nyt ravintola Backhausissa, aivan erinomainen paikka tämäkin.
Päivän lintuhavainnoista mainittakoon 30 laulujoutsenta, n. 35 lyhytnokkahanhea, 80 tundrahanhea, 40 merihanhea, n. 2000 valkoposkihanhea, 110 sepelhanhea, n. 600 ristisorsaa, 13 jouhisorsaa, uivelo, sinisuohaukka, 7 hiirihaukkaa, 3 piekanaa, 3 tuulihaukkaa, n. 400 meriharakkaa, tuhansia määrittämättömiä kahlaajia (ilm isosirrejä) etäällä parina pilvenä, 8 suosirriä, punakuiri, n. 500 isokuovia ja töyhtöhyyppä. Huonojen valojen takia kuvasaalis jäi vähän odotettua vähäisemmäksi mutta jotain toki sentään.
Perjantaina 1.3.2013 päivä valkeni aurinkoisena ja heikkotuulisena, lämpöä oli päivällä 6 astetta. Hieno sää! Aamiaisen jälkeen kurvattiin jälleen Kammersluselle ja sieltä tunniksi Mandön pengertielle staijaamaan. Matkaa jatkettiin Blåvandiin, jossa juotiin mainiot kahvit (ulkopöydissä!) kunnes jätettiin Outi tutustumaan majakkaan ja Karin kanssa siirryttiin Lille Strandvej’n päähän kiikaroimaan ja putkeilemaan. Viihdyttiin paikalla noin tunti kunnes jatkettiin Esbjergin rannan kautta Sneum Sluselle, engelle ja Digesön vesialueelle, jossa vietettiin loppuiltapäivä. Ribeen palattiin auringon jo laskettua.
Tänään nähtiin mm. kaakkuri, 2 kuikkaa, 70 pikkujoutsenta, n. 150 laulujoutsenta, 11 lyhytnokkahanhea, n. 200 tundrahanhea, n. 500 merihanhea, metsähanhi, kanadanhanhi, n. 4000 valkoposkihanhea, n. 300 ristisorsaa, 10 allia, varpushaukka, 15 hiirihaukkaa, 3 piekanaa, 2 tuulihaukkaa, n. 500 meriharakkaa, n. 150 isokuovia, 32 punajalkavikloa, yli 100 kiurua, niittykirvinen ja n. 250 kottaraista. Illallinen nautittiin nyt Jacob’s Steak Housessa. Blåvandissa yritettiin tunnin ajan löytää kyhmypilkkasiipeä, tuloksetta. Vaikea homma, paikalla on tuhansia melaniittoja joista osa liian kaukana, aaltojen väleissä tai nukkuvana. Tarvittaisiin mieluiten parikymmentä kaukoputkityyppiä haravoimaan merta ja kelluvia vesiäisiä… No, eipä tuo laji minulle mikään kynnyskysymys ole, kuvaamaanhan tänne on tultu.
Aamulla nähtiin myös tuhansien isosirrien pilvimuodostelma, joka pyöri merellä Mandön suunnassa, ilmeisesti muuttohaukan pelottamana. Kuvaaminen ei täällä ole ihan helppoa sillä – vaikka lintuja on lukumääräisesti paljon – etäisyydet ovat pitkiä ja varsinkin laskuvedellä linnut ovat tosi kaukana.
Lauantaina 2.3.2013 otettiin lintujutut vähän rennommin ja annettiin sijaa myös kulttuurille. Aamupäivällä kierrettiin Kammerslussenin lenkki, sitten ajettiin Ballum engen alueelle, sieltä Höjerin sululle ja päiväkahville Tönderin vanhankaupungin bagerihin. Palattiin Ribeen ja käytiin tuomiokirkossa, myös tornin huipulla, ja tutustuttiin hienoon Riben taidemuseoon, jossa oli skagenilaistaiteilijoiden näyttely. Illansuussa ajettiin vielä Sneum Digesöhön, josta palattiin Ribeen Kammerslussenin kautta. Sää oli taas pilvinen, illansuussa tihkusadettakin, ja länsituuli oli nyt navakka – yli 10 m/s.
Päivän linnuista mainittakoon jalohaikara, 12 harmaahaikaraa, 10 laulujoutsenta, n. 60 tundrahanhea, 200 merihanhea, n. 10.000 valkoposkihanhea, n. 100 ristisorsaa, 2 sinisuohaukkaa, varpushaukka, 12 hiirihaukkaa, 2 piekanaa, 2 tuulihaukkaa, 3 liejukanaa (Riben keskustassa), n. 1000 meriharakkaa, 120 isokuovia, 30 pulmusta ja 3 harmaasirkkua. Illallinen syötiin Weis Stuessa.
Sunnuntaina 3.3.2013 oli tällä erää viimeinen retkipäivämme, jonka saimme tehdä aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä, lämpöäkin oli jo 8 astetta eli tosi keväinen fiilis! Aloitimme totutusti Kammerslusin kierroksella, jatkoimme pengertietä alaveden aikaan Mandöhön, josta palasimme mantereelle klo 13.30 aikoihin. Käytiin juomassa maittavat päiväkahvit Riben Bagerissa, jonka jälkeen vierailimme Riben lintutornilla. Jatkettiin vielä Sneum Digesöhön ja sieltä Darumin ja Kammerslusen kautta illaksi takaisin Ribeen.
Hyvä lintu- ja kuvauspäivä tuotti mm. pikku-uikun, 4 uiveloa, 12 harmaahaikaraa, 4 laulujoutsenta (alkavat jo häipyä pohjoisemmas), 13 lyhytnokkahanhea, n. 200 tundrahanhea, 150 merihanhea, n. 10.000 valkoposkihanhea, n. 300 ristisorsaa, 45 haapanaa, sinisuohaukan, varpushaukan, 10 hiirihaukkaa, 4 piekanaa, 2 tuulihaukkaa, ad-muuttohaukan (Mandön pengertiellä), n. 100 meriharakkaa, 90 töyhtöhyyppää ja n. 100 isokuovia. Mandön pengertien tuntumasta löytyi ruokailemasta peräti 23 (!) tunturikiurun parvi sekä n. 30 vuorihemppoa. Lisäksi nähtiin Sneumissa 48 pulmusta, lintutornin lähellä viitatiainen ja Kammerslusen lähellä 5 harmaasirkkua. Tundrahanhella havaittiin tänään vihreä kaularengas J 73 ja lyhytnokkahanhella sininen X9. Mistähän lienevät? Illallinen nautittiin mainiossa Sälhundessa hienon retkipäivän päätteeksi.
Maanantaina 4.3.2013 oli paluupäivä Suomeen. Sää oli yhä aurinkoinen mutta yöllä pakkasta ja aamulla pakkassumua. Aamiaisen jälkeen pakattiin tavarat ja lähdettiin hiljalleen ajamaan kohti Kööpenhaminaa. Ensin tehtiin kuitenkin vielä Kammerslusen kierros, jossa nähtiin mm. n. 300 tundrahanhea ja 4 lyhytnokkahanhea. Matkalla Köpikseen nähtiin tien varrella n. 250 laulujoutsenta ja paljon metsähanhia. Pysähdyttiin maittavalle leivoskahville Kögen viehättävään vanhaan rannikkokaupunkiin ennen lentoasemalle ajoa. Lento Hesaan lähti puoli tuntia myöhässä ja Hesaan saavuttiin klo 20.40. Autolla ajettiin takaisin Turkuun hankalassa alijäähtynyttä vettä tihuttavassa kelissä ja saavuttiin perille klo 23 aikoihin tyytyväisinä hienoon matkaan.
Epilogi
Lounais-Tanska – erityisesti Vattimeren rannikko – on hieno retkeilyalue ja erinomainen kohde aloittaa kevätmuuton seuranta kun Suomessa on vielä talvista. Alueella talvehtii satoja tuhansia lintuja eli katsottavaa riittää vaikka muutto ei olisi vielä oikein vauhdissakaan. Ribe on majapaikkana aivan erinomainen sijainniltaan, matkat ovat varsin lyhyitä eri kohteisiin. Toisaalta etäisyydet ovat pitkiä koska rannikko on hyvin alavaa ja varsinkin laskuveden aikaan monet linnut ruokailevat kaukana. Mekin opimme nyt että retki kannattaisi ajoittaa aikaan jolloin nousuveden huippu ajoittuisi varhaiseen iltapäivään, näin mahdollisuudet nähdä ja kuvata lintuja kasvavat. Tiet ovat hyviä, ihmiset ystävällisiä ja muita orneja tavattiin melko usein, lähinnä tanskalaisia ja saksalaisia, joilta saatiin joitakin hyviä vinkkejä. Ajankohtaiset lintutiedot alueelta löytyvät linkistä: http://www.dofbasen.dk/observationer/index.php – sieltä voi valita alueen Dof-sydvestjylland. Meille suureksi avuksi oli tietysti se, että Kari oli jo kahtena keväänä retkeillyt alueella ja tunsi paikat. Karin järjestelyt ja seura olivat muutenkin aivan erinomaiset. Blåvandissa toimii lintuasema, jonka veppisivuja voi seurata täältä: http://blaavandfuglestation.wordpress.com/
Meille kertyi koko ajalta ajokilometrejä 1501, joista Köpis-Ribe väli oli noin 285 km yhteen suuntaan. Lajeja näimme 78 mutta emme mitenkään niitä erityisemmin hakeneet koska kuvaus oli etusijalla. Samasta syystä kyhmypilkkasiipikin jäi näkemättä – viikonloppukäynti Blåvandissa olisi varmaan tuottanut tuloksen koska isommalla ornimäärällä lintu oli toki löytynyt molempina viikonlopun päivinä.
