Lauantaina 28.1.2023 lähdimme Outin kanssa lintu- ja lomareissulle, suuntana tällä kertaa meille kokonaan uusi kohde eli Espanjan itä-kaakkoisosassa olevat Alicanten ja Valencian alueet. Lähtö Turusta oli klo 10 aikaan ja ajettiin ensin Outin kotitalolle Nummelle , jossa juotiin makoisat kahvit. Piharuokinnalla oli koiras harmaapäätikka ja matkalla Muurlassa näkyi hiirihaukka. Nummelta jatkettiin Helsingin lentoasemalle, jossa oltiin klo 13.30 aikoihin. Ennen lentoa nautittiin traditionaaliset kuohuviinit, Norwegianin lentomme Alicanteen lähti lumipyryn takia lähes tunnin myöhässä. Täpötäysi kone laskeutui kuitenkin perille lähes aikataulun mukaan, klo 20.10 paikallista aikaa. Matkatavarat löytyivät ja matkattiin taksilla hotelli La Miragrosaan, korkean linnoitusvuoren (Castello Santa Barbara) kylkeen. Hieno paikka, parvekkeemme edessä oli myös Basilica de Santa Marian vanha kirkko vain n. 30 metrin päässä! Iltaa istuttiin kirkkaassa tähtiyössä hotellin kattoterassilla, nautittiin viiniä ja tapaksia.
Sunnuntai 29.1.2023 vietettiin Alicantessa paikkaan tutustuen. Sää oli puolipilvinen, tuuli oli pääosin heikkoa, mutta ilma viileä, varjossa oli vain 12 astetta. Auringossa oli toki lämmintä. Retkeiltiin aamupäivä Castello Santa Barbaran vuorella ja linnoituksessa. Kiipeämistä riitti, mutta paikka ja maisemat olivat upeita. Iltapäivä oltiin alhaalla kaupungissa ja pääasiassa kuljettiin rannalla ja huvivenesataman tuntumassa – lounasta ja kahvia unohtamatta. Lintuja nähtiin mm. 6 samettipääkerttua, n. 12 mustapääkerttua, 15 mustakottaraista, 22 mustaleppälintua ja ”mustasarjan” parhaana mustatasku. Lisäksi nähtiin mm. 2 suulaa ja 5 riuttatiiraa. Kuviakin syntyi jo tänään kohtalaisesti, mutta huomenna sitten lähdetään varsinaiselle linturetkelle.
Maanantaina 30.1.2023 syötiin maittava hotelliaamiainen, pakattiin tavarat ja kirjauduttiin ulos. Paikallinen lintuoppaamme Virgilio Beltrán saapui klo 9 aikoihin hakemaan meitä ja lähdettiin ensimmäiseksi kohti Santa Polan lintupaikkoja. Päivä oli aurinkoinen, lämpöä oli 14 astetta ja tuuli heikkoa. Kierreltiin pari tuntia Santa Polaa (Playa del Pinetin alue) ja nähtiin mm. 2 suulaa, ruokki, 2 riuttatiiraa, 5 kaitanokkalokkia, kalasääski, harjalintu ja 3 punapyytä. Kahlaajia havaittiin mm. 18 pitkäjalkaa, 31 avosettiä, 7 mustapyrstökuiria, 4 tundrakurmitsaa, 45 suosirriä, 3 pikkusirriä ja pulmussirri. Mustapäätaskuja oli yli 10.
Jatkettiin iltapäiväksi El Hondon kosteikkoalueelle, jossa viivyttiin useita tunteja, välillä piknik-lounasta nauttien. Havaittiin opastuskeskuksen lähialueella mm. 120 flamingoa, 5 sulttaanikanaa, 6 kruununokikanaa, 4 punapäänarskua, 3 silkkihaikaraa, 15 pronssi-iibistä, 2 pikkukotkaa, 7 ruskosuohaukkaa, 25 taivaanvuohta ja kuningaskalastaja. Lisäksi havaittiin 3 silkkikerttua, 3 sinirintaa, 2 vuorikirvistä ja kallio- ja räystäspääskyjä. El Hondon itäpäässä nähtiin vielä mm. 28 valkopääsorsaa, 3 punapäänarskua, 3 mustakaulauikkua, 150 flamingoa ja 5 ruskosuohaukkaa. Illaksi ajettiin vuoristoon Bocairentin vanhaan kaupunkiin ja majoituttiin L’Agora-hotelliin. IIlallista nautittiin alakerran ravintolassa hyvän punaviinin kera.
Tiistaina 31.1.2023 lähdettiin aamiaisen jälkeen kiertelemään lähellä olevia kansallispuistoja reitillä Santa Barbara – Font de Mariola – Barranc del Cint – Baniarres – Albufeira de Gaianes. Sää oli eilisen kaltainen, yö kylmä (aamulla vain 4 astetta) ja päivällä 15 astetta, täyttä auringonpaistetta ja heikkoa tuulta. Santa Barbarassa nähtiin mm. 2 iberianvihertikkaa, närhi, kulo- ja laulurastas ja pensassirkku – saatiin myös vihdoin (vuosien yritysten jälkeen..) jonkinmoinen dokumenttikuva, heikkotasoinen tosin, iberianvihertikasta. Aina ne ovat jääneet vain äänihavaintojen tai nopeiden ohilentojen tasolle..
Font de Mariolassa havaittiin mm. kanahaukka, närhi, 2 iberianvihertikkaa, 5 punakylkirastasta, kulo- ja laulurastas, 4 töyhtötiaista, 4 pyrstötiaista ja etelänpuukiipijä. Barranc de Cint tuotti mm. 15 hanhikorppikotkaa, sinirastaan, 4 punapyytä, laulurastaan ja 2 mustataskua, Beniarres (jossa nautittiin piknik) puolestaan peukaloisen, etelänpuukiipijän, räkätti-, laulu- ja kulorastaan sekä samettipääkertun. Läheisellä patojärvellä uiskenteli 6 silkkiuikkua ja iberianvihertikka lensi tien yli. Päivän viimeinen kohde Albufera de Gaianes tarjosi 6 punasotkaa, 7 kalliopääskyä, minervanpöllön, tuuli- ja varpushaukan, 2 harjalintua, silkkikertun ja n. 50 alppivariksen parven. Ajettiin yöksi takaisin Bocairentiin ja nautittiin taas hyvä illallinen ja huikkanen punaviiniä.
Keskiviikkona 1.2.2023 sää oli edelleen pilvetön, aurinko porotti, mutta aamulla oli vain muutama aste lämpöä. Tuuli oli heikkoa. Aamiaisen jälkeen kirjauduttiin hotellista ulos ja lähdettiin kohti rannikkoa, ensimmäisenä kohteena Pego-Olivan luonnonpuisto. Runsaan parin tunnin aikana nähtiin mm. 2 pikkukotkaa, 6 ruskosuohaukkaa, hiirihaukka, kalasääski, 2 kuningaskalastajaa, 3 pronssi-iibistä, 70 töyhtöhyyppää, 9 pikkutylliä ja mullospellolla ruokaillut ad kalalokki. Kalalokki on täällä kova harvinaisuus, Virgiliokin on nähnyt lajin Espanjassa vain kerran aiemmin – vuosia sitten Cantabriassa. Saatiin linnusta dokumenttikuvat ja tiedotus lähti paikallisille orneille.
Pikkulinnuista alueella mainittakoon 2 pussitiaista, 4 heinäkerttua, osmankäämikerttunen, silkkikerttu, 6 vahanokkaa, 2 vuorikirvistä ja 3 pikkuvarpusta. Hieno alue! Jatkettiin seuraavaksi Cabo de San Antonioon, Montgon kansallispuistoon meren rannalle. Piknikin lomassa nähtiin mm. muuttohaukka, 2 suulaa, baleaarienliitäjä, etelänisolepinkäinen, tulipäähippiäinen, sinirastas ja pyrstö-, kuusi- ja töyhtötiainen. Matkalla Valenciaan pysähdyttiin vielä Xeracossa meren rannalla ja nähtiin mm. 9 pulmussirriä ja 3 mustanmerenlokkia. Illansuussa saavuttiin Valenciaan ja majoituttiin Hotel Cosmoon, aivan kaupungin vanhaan ydinkeskustaan. Virgilio meni yöksi kotiin ja me Outin kanssa käppäiltiin vähän kaupungilla ja syötiin makoisa illallinen punaviinin kera lähiravintolassa.
Torstai 2.2.2023 vietettiin pääosin kaupunkilintujen parissa, tosin iltapäivällä oltiin Albufeiran luonnonpuistossa n. 3 tuntia. Sää oli edelleen aurinkoinen ja päivällä melko lämminkin (15 astetta), tuuli oli edelleen heikkoa. Virgilio tuli meitä aamiaisen jälkeen hakemaan ja pyörittiin kaupungin eri puistoissa useampi tunti. Nähtiin mm. 16 kauluskaijaa, 27 munkkiarattia, 4 punapääarattia, pyrstötiainen ja 4 punaposkibulbulia. Bulbuli ja punapääaratti ovat nykyään C-kategorian lajeja ja siksi niitä on täällä useampi suomalainenkin tänä talvena käynyt katsomassa.
Iltapäivän retkellä Albufeiran alueella (jossa ensin pistäydyttiin piknikillä meren rannalla) nähtiin mm. 2 ristisorsaa, 5 silkkiuikkua, 8 mustakaulauikkua, 2 riuttatiiraa ja 8 pulmussirriä. Kosteikkoalueilla havaittiin mm. flamingoja yli 3000, pronssi-iibiksiä n. 2200, mustapyrstökuireja 300, töyhtöhyyppiä 180, suokukkoja 30, 4 välimerenlokkia, 8 jalohaikaraa, 4 ruskosuohaukkaa ja hiirihaukka. Palattiin hotellille klo 18.30, kiitettiin Virgilioa hienosta matkaseurasta ja opastuksesta sekä käytiin illalla syömässä pikku ravintolassa hyvä illallinen paikallisen punaviinin kera.
Perjantaina 3.2.2023 oli aurinkoista ja viileän yön jälkeen lämpö nousi 16 asteeseen. Käveltiin aamiaisen jälkeen pitkin poikin Valenciaa, askeleita kertyi yli 22.000. Kuljetettiin kameroita varmuuden vuoksi, mutta ei nytkään löydetty punapääarattia kuvattavaksi, munkkiaratteja ja kauluskaijoja kyllä oli useassa paikassa. Nähtiin taas 3 punaposkibulbulia, jälleen Park de la Canaletassa kuten eilenkin. Päivällä juotiin pariin otteeseen kahvit, syötiin kevyt lounas kevätauringossa, katseltiin Valencian historiallisia nähtävyyksiä ja illalla syötiin makoisa illallinen vaihteeksi italialaisessa lähiravintolassa.
Lauantaina 4.2.2023 jatkettiin Valenciaan tutustumista kauniissa ja keväisessä (16 astetta) säässä. Kierreltiin vanhaa kaupunkia, käytiin upeassa Jardi Botanicissa ja iltapäivällä pyörittiin edelleen vanhan jokiuoman viheralueella. Lounastakin haukattiin ja jatkettiin edelleen punapääarattien hakua, jotta saataisiin niistäkin joku kuva. Askeleita kertyi tänäänkin yli 23.000 ja myöhään iltapäivällä uurastus vihdoin palkittiin – löydettiin 6 punapääarattia, joista pari oli ihan hyvin kuvattavana. Aiemmin nähtiin kasvitieteellisessä puutarhassa 2 punaposkibulbulia, kauluskaijoja sekä munkkiaratteja oli kymmeniä. Mainita voi vielä harjalinnun ja 3 pyrstötiaista. Illalla syötiin kotoisassa pikku ravintolassa maukasta seafoodpaellaa ja nautittiin kylmää Cavaa.
Sunnuntaina 5.2.2023 oli lähtöpäivä takaisin Suomeen. Aamiaisen jälkeen ehdittiin kuitenkin vielä pari tuntia kierrellä Valencian vanhaa kaupunkia aurinkoisessa kevätaamussa. Runsaasti väkeä oli liikkeellä, kirkoissa ja isohkossa kansantanssitapahtumassa. Puolita päivin mentiin taksilla lentokentälle (vain 18e!) ja täpötäysi lentomme Amsterdamiin lähti klo 15.30, vähän myöhässä. Amsterdamissa vaihtoaikaa oli 2,5 tuntia kunnes KLM:n lento Hesaan lähti klo 20.30. Aivan piukassa väkeä oli tämäkin iso kone. Vastatuulen takia saavuttiin Helsinkiin vasta klo 00.20, saatiin laukut ja ajettiin autolla loppuyöksi Nummelle, Outin kotitalolle. Maanantaina aamupäivällä ajelin Turkuun, Outi jäi vielä pieneen sukupalaveriin Nummelle.
Epilogi.
Retkemme varsinaisen linturetkiosuuden lajimääräksi tuli 116 lajia, joista 2 oli meille kokonaan uusia (C-lajit), Espanjanpinnoja kertyi kolme (nyt 290). Retki oli kaikin puolin onnistunut, mukava oli nähdä meille uusia alueita Espanjassa, majoitukset olivat hyviä, ruuat erinomaisia ja ihmiset ystävällisiä ja palvelu pelasi hienosti. Lintuoppaamme Virgilio Beltrán (info@numenius.tours) oli paitsi mukava myös pätevä ja paikallisena tunsi hyvin kaikki laajan alueen lintupaikat. Retkemme järjestelyihin osallistui myös Pau Lucio (Birdwatching Spain), joka ei perhesyistä päässyt nyt mukaan. Tällä kertaa jälleen yhdistimme lintureissuun vähän kaupunkilomaakin ja hotellivalintamme menivät ihan nappiin, sijainnitkin olivat erittäin hyviä lintureissujen kannalta. Vielä voinee todeta, että yhä edelleen Espanjan hintataso on huomattavasti Suomea halvempi, etenkin syöminen ja juominen ovat edullisia ja myös majoitukset selvästi halvempia hinta/laatu-suhteeltaan. Tiet ovat hienossa kunnossa verrattuna Suomen kuoppaisiin maanteihin ja liikennekin oli yllättävän sujuvaa. Olipa taas mukava ”talvimatka”.
Retken lintukuvia löytyy isompina tiedostoina (klikkaa auki!) täältä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/Uusimmat+ulkomailta++-+Latest+abroad/
