Pari päivää sitten radiosta tuli Luonto-Suomen luontokuvaillan ohjelma, jossa Juha Laaksosen johdolla keskusteltiin luontovalokuvauksesta. Haastateltavina olivat Seppo Pöllänen, Paavo Hamunen ja Juha Blomberg. Eräs vakioaihe näissä ohjelmissa on se, että kannattaako kuvata jpeg vai RAW tallennuksella, vaiko ehkä molemmilla. Juontaja oli sitä mieltä, että jpeg-kuvilla pärjää hyvin, muut puhuivat myös RAW-formaatin hyödyistä.
Ymmärrän hyvin, että tarpeita on erilaisia ja ymmärrän sen myös, etteivät kaikki halua tai jaksa panostaa kuvaamiseen niin paljoa, että viitsisivät digikuvia isommin ”kehittää”. Monelle kelpaavat kameran tuottamat jpegit, joita ehkä vähän rajataan ja yli- tai alivalotusta hiukan säädetään, ehkä terävöitetäänkin. Jpeg formaatti ei kuitenkaan anna kuin osan siitä infosta minkä kamera pystyy tallentamaan RAW-formaattiin. Niinpä RAW antaa paljon enemmän mahdollisuuksia kuvankäsittelyllä korjata vaikkapa niitä virheitä, joita on kuvaustilanteessa tullut tehtyä. Varsinkin lintukuvauksessa tilanteet ovat usein hyvin nopeita tai muuten olosuhteet haastavia ja kameran asetukset voivat olla pahastikin ”pielessä” kun kuva laukaistaan – jotta ehtisi ottaa edes jonkin kuvan.
Kuten radio-ohjelmassakin todettiin, niin valmis kuva syntyy vasta kun se ”kehitetään” tietokoneruudulla ja tätä varten on olemassa erilaisia kuvankäsittelyohjelmia. Kuvaohjelmia on monenlaisia ja kaikki vaativat perehtymistä ja harjoitusta ja palkintona on oma työnkulku, joka tuottaa yleensä aina paremman lopputuloksen kuin kameran tuottama jpeg. Itse kuvaan ainoastaan RAW-kuvaa, koska itselläni on aikaa ja vähän haluakin panostaa jonkin verran myös kuvan kehittämiseen (käytän Photoshop CC-ohjelmaa). En väitä osaavani sitä kovinkaan hyvin, mutta joten kuten kuitenkin, niin että jopa hätäisesti huonoilla kamera-asetuksilla laukaistuista kuvistakin voi saada jopa kelvollisia. Aika tyypillinen tilanne on se, että (lintu)kuva on alivalottunut Suomen pimeän syksyn tai loskaisen talven heikoissa valoissa. RAW-kuvasta voi kuitenkin usein ”kaivaa” sävyjä esiin, JOS niin haluaa, ja haluttaessa RAW-kuvaa voi myös rajata (cropata) enemmän kuin jpeg-kuvaa. Laitan tähän pari esimerkkiä – harmaata pilveä vastaan lentävä alivalottunut muuttohaukka on kuvankäsittelyllä ”pelastettavissa” ja toisena tuore esimerkki eilispäivältä – vastavalossa oleva huuhkaja on jäänyt kovin tummaksi, mutta saa siitäkin jotain irti kuten ”kehitetty” kuva osoittaa. Yksi häiritsevä oksakin on poistettu (tämä ei ole mikään kilpailukuva..) ja sen homman voisi ajan kanssa tehdä vähän paremminkin. Varmaan joku muu saisi näistä kuvista muutenkin tehtyä vielä parempia.
Voidaan tietysti väittää, että siluettikuva vastaa paremmin todellisuutta, mutta jo kiikarilla näidenkin lintujen katsominen tuo esiin lintujen värejä ja sävyjä, jotka kuvastakin saa esille, kun jaksaa vähän työstää. En halua tällä ketään neuvoa – kuvaustavat ovat kaikilla yhtä arvokkaita, mutta tekniikka tarjoaa usein enemmän mahdollisuuksia kuin moni uskookaan omien virheiden paikkaamiseksi ja – kehitettiinhän niitä kamerakuvia filmiaikanakin.
