Mistä pihamaina mahtoi tulla Utöhön?

Pihamaina on kotoisin Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta mutta on sittemmin levinnyt – osin ihmisten auttamana – laajalle alueelle mm. Tyynen meren saarille, Australiaan ja Euroopan rajoille asti. Euroopassa lajia esiintyy pieni populaatio Ranskassa ja Turkissa sekä Etelä-Venäjällä, Moskovan eteläpuolella. Pihamaina on jatkuvasti runsastuva laji ja leviäminen on osin ihmisen aiheuttamaa, osin varmaan myös luonnollista pesimäalueen ekspansiota populaatiokoon koko ajan kasvaessa. Pihamaina on melko yleinen häkkilintu koska se voi oppia matkimaan mm. ihmisen puhetta. Onko pihamainoja Suomessa häkkilintuina, en tiedä (kuulemma ei ole, tieto Oskari Härmä).

pihamaina_04_Korppoo_05_14

Mistä pihamaina tuli Utöhön? Täyttä varmuutta ei tietenkään ole mutta yleinen (ennakko)käsitys lienee se, että kyseessä on häkkilintu. Tämä käsitys pohjautunee siihen, että lajia pidetään häkeissä ja toisaalta siihen, että luonnonvaraiset populaatiot ovat ns. paikkalintuja. Pihamainalla tosin tunnetaan laajaakin itä-länsi suuntaista liikehdintää Aasian pesimäalueillaan. Jos miettii Utön sijaintia niin on aika epätodennäköistä, että lintu olisi tullut pohjoisista suunnista.

Paljon todennäköisempänä itse pidän vaihtoehtoa, että lintu on saapunut meren yli Virosta tai mahdollisesti laivan mukana kauempaa. Tarkistin jälkimmäistä vaihtoehtoa tiedustelemalla havaintoa edeltäneistä laivoista Utön reitillä. Moneen vuorokauteen ei yhtään laivaa ollut tullut Utöhön idän suunnasta (Suomenlahdelta), ei myöskään Baltian satamista, vaan harvat laivat olivat tulleet kaikki Gotlannin suunnasta. Sinällään mahdollinen laivalla tulo vaikkapa kaukaakin (jota ei voi oikein mitenkään osoittaa) ei ole este lajin hyväksymiselle luonnonvaraisena – tulevathan monet pohjoisamerikkalaisetkin lajit Eurooppaan osin laivojen kansilla ja niitä silti hyväksytään luonnonvaraisina harhailijoina. Näihin hyväksyttyihin amerikanvieraisiin kuuluvat mm. Utössä havaitut viirukerttuli ja kettusirkku. Vasta jos voidaan osoittaa, että lintu on ”tuotu” laivalla ja sitä on mm. ruokittu laivalla niin luonnonvarainen harhautuminen on kyseenalaistettu.

Itse pidän kaikkein todennäköisimpänä, että pihamaina on lentänyt Utöhön ihan omin siivin Virosta – suunnasta, jossa lajin esiintymisalueet ovat. Miten se on Viroon joutunut, sitä en tiedä mutta joko häkkilintuna tai pesimäpopulaatiostaan ”eksyneenä” harhailijana. Laji on ns. paikkalintu mutta olettaen että lintu on lentänyt tänne Virosta niin matkaa manner-Virosta kertyy yli 120 km ja Hiidenmaaltakin 100 km. Utöstä pihamaina – tämä ns. ”paikkalintu” – jatkoi heti seuraavana aamuna omin siivin Jurmon itäosaan n. 15 km päähän ja sieltä jonnekin muualle meren yli taas edelleen. Paikkalintuko täällä lentelee pitkiä matkoja ulkomeren reunalla? Mainittakoon, että Utön pihamainalla ei ollut renkaita jaloissa eikä mitään muutakaan merkkiä ihmisen vaikutuksesta ja lintu oli pihamainaksi yllättävän arka, pakoetäisyys noin 50 metriä. On myös varsin luontevaa ajatella, että monen päivän helleputki kaakosta on suosinut tämän kaakkoisen lajin harhautumista Itämeren rannalle.

Onko em valossa syytä itsestään selvästi pitää pihamainaa ”häkkikarkulaisena”? Minusta asiaa kannattaa pohtia ainakin  hetken verran koska kyseessä on kaakosta kohti Eurooppaa leviävä laji, jonka populaatio kasvaa ja josta on jo syntynyt erillispopulaatioita mm. Lähi-Itään, Turkkiin ja Venäjälle. Sieltä meille harhautuu monia muitakin lajeja, toki lähinnä muuttolintulajeja, mutta miksei sattumalta myös ekspansiivinen pihamaina? Vai onko jossain jo ”etukäteen” päätetty mitkä lajit ovat aina ehdottomasti häkkikarkulaisia?

Jos ja kun varmaan Utön pihamaina luokitellaan (häkki)karkulaiseksi niin se tekee seuraa Utössä toukokuun lopulla – kesäkuun alussa havaituille niittysirkulle (1987) ja kiinankottaraiselle (1995) – onko tosiaan niin, että häkkilinnut karkaavat omistajiltaan tänne Utöhön vain loppukevään kaakkoisilla hellevirtauksilla? En kuitenkaan itsekään usko Rariteettikomitean päätyvän pitämään pihamainaa muuna kuin  häkkilintuna, niin vankkoja jo ennakkokäsitykset näyttävät olleen ainakin bongaripiireissä. Kun itse en (enää) bongaa, en eliksiään, niin minulle ei ole edes tärkeää mihin kategoriaan lintu sijoitetaan – parhaaltahan tuntui kokea hieno löytö hyvien lintukavereiden seurassa!

pihamaina_03_Korppoo_05_14

Lisää kirjoituksia

Kahlaajamuuttoa ja hyönteissyöjiä

Torstaina 23.5.2024 oli edelleen pilvetöntä ja lämpöä 16 astetta, nyt kuitenkin reipasta itätuulta...

Reipasta kuikkamuuttoa, merops pistäytyi

Maanantaina 20.5.2024 oli vaihteeksi pitkään pilvistä, iltapäivällä kuitenkin taas aurinkoa. Pohjoistuuli (6-9 m/s)...

Amerikanmustalintu ja muuta mukavaa

Torstaina 16.5.2024 sama säätyyppi jatkui – aurinkoa, lämpöä 14 astetta ja lounaistuulta oli...

Hanhia ja harvinaisuuksia

Maanantaina 13.5.2024 korkeapaine piti sään liki kesäisenä: pilvetöntä, lämpöä 13 astetta ja heikkoa...

Episodi nimeltä tiibetinhanhi

Lauantaina 11.5.2024 lähdimme Outin kanssa takaisin Utöhön. Ajeltiin aurinkoisena aamupäivänä Nauvoon kahville ja...

Kylmä koillisvirtaus hiljentää pikkulintumuuttoa

Maanantaina 6.5.2024 koillisesta levisi Suomeen kylmää ilmaa ja Utössäkin oli jo itäkoillista tuulta...