Påskfågelresa till Sverige!

Pääsiäisviikon tiistai-iltana 11.4.2006 pakkasimme Outin kanssa kamerat, kiikarit ym matkavarusteet autoon ja suuntasimme Tukholmaan lähtevälle Viking Isabellalle. Suunta oli ensin kohti legendaarista Hornborgan lintujärveä ja sieltä Öölantiin ja paluuliput laivaan oli varattu 2. Pääsiäispäiväksi.
Ilta laivalla kului mukavasti hyvän illallisen merkeissä ja tanssilattiaakin tuli hetki kulutettua kunnes väsymys iski ja vetäydyimme hyttiin leppoisille yöunille. Aamulla oltiin Tukhomassa josta ensin E4:ta ja sitten E20:tä pitkin ajeltiin mainiossa kelissä kohti länsilounasta, Hornborgajärveä. Matkalla pidettiin pari kahvipysähdystä ja pidempi jaloittelutauko Sjötorpissa eli paikassa, jossa Göta-kanava yhtyy Vänerniin. Idyllinen paikka! Jäisellä rannalla oli pari meriharakkaa mutta se taitaa olla Vänernillä säännöllinen merilintu.
Saavuimme Hornborga Stugbyhyn jo heti puolenpäivän jälkeen ja kilometrejä Tukholmasta kertyi noin 380. Ystävällisesti otettiin vastaan ja varaamamme huone punaisessa piharakennuksessa oli tilava ja kodikas. Seurasi retkikamppeiden vaihto ja ulos loppupäiväksi. Sää oli matkalla pilvistynyt ja länsituuli oli melko reipas, muutama kevyt sadekuurokin eli kuvauksen kannalta ei mitenkään loistokas + 2-asteinen sää… Mutta, mitä tuosta: ryntäsimme heti järven lounaiskolkkaan kuuluisalle kurkien kerääntymisalueelle, Trandansenille, emmekä olleet ainoat – paikalla kävi satoja ihmisiä iltapäivän aikana. Mutta kurkia oli paikalla yhdellä silmäyksellä vielä paljon ihmisiäkin enemmän, reilut 8200 (!) ja suuri osa aivan lähellä parin sadan metrin päässä huutamassa ja tanssimassa. Uusia kurkia, ilmeisesti lähipelloilta, tippui taivaalta lisää koko päivän ja lintumäärä oli Pohjoismaisissa mittasuhteissa aivan häkellyttävä! Tuhansien kurkien joukossa alavalla rantaniityllä aivan innostuneiden ihmisten edessä ruokaili tiiviissä massassa myös mm. n. 180 laulujoutsenta, 4 pikkujoutsenta, n. 330 haapanaa, n. 70 tavia, 5 jouhisorsaa, n. 140 merihanhea ja n. 25 kanadanhanhea. Trandansenin pihalla lauloi kauniisti pähkinänakkeli. Yhdellä laulujoutsenella ja yhdellä merihanhella näkyi kaularengas ja yksi laulujoutsenista oli aika lailla öljyyn tahriutunut – lieko tullut Virosta päin?
Räpsimme kuvia ja välillä käytiin ”fiikaamassa” herkullisesti kirkon luona olevassa punaisessa kahvilatuvassa ja iltapäivällä vielä tehtiin ruokaostokset lähikaupassa. Illan kruunasi hyvä ateria omassa yöpaikassamme.

kurkia

Kiirastorstaiaamuna 13.4.2006 heräsimme paksupilviseen aamuun, joka ei lupaillut muuta kuin tavanomaista Pääsiäissäätä. Aamiaisen jälkeen pakkasimme kamerat autoon ja laitoimme lämpimästi päälle ja menoksi. Ensimmäinen kohde olikin aivan Stugby’mme kohdalla Hornborga-järven itärannalla ollut komea Fäholmenin lintutorni. Maasto ympärillä oli upeaa laidunmaata ja pystyyn kuollutta ’satumetsää’ ajalta jolloin järven pintaa nostettiin 1980-luvulla. Hornborga-järvihän oli ajan saatossa liki kokonaan kuivatettu ja umpeenkasvanut kunnes ruotsalainen hammaslääkäri Jan Svanberg sai taivutettua päättäjät järven suojeluun ja kunnostamiseen. Nythän paikka onkin sitten Ruotsin kuuluisin lintujärvi Tåkernin ohella. Fäholmenin tornissa olimmekin pari tuntia liki kahdestaan ja katselimme edessä kuhisevaa lintumaailmaa. Pääosa järvestä oli edelleen jäässä mutta sulalla rantakaistaleella oli mm. n. 150 isokoskeloa, kymmeniä telkkiä, n. 60 kyhmyjoutsenta, n. 40 merihanhea, n. 30 punasotkaa, 5 silkkiuikkua, harmaasorsapari, n. 120 nokikanaa, 2-3 kalasääskeä, ruskosuohaukka, 4 merimetsoa, jouhisorsapari jne. Kamerat räpsyttivät ja valokin oli vähillä ihan mukava selän takaa.
Matka jatkui itärantaa pitkin Hornborga Naturrum’in keskukseen, jossa sai lämpimissä ja hienoissa sisätiloissa tutustua järven historiaan ja linnustoon, kahvitella ja isoista ikkunoista katsastaa ympärillä puuhaavia lintuja. Väkeä oli kohtuullisen paljon ja linnusto pääosin samaa lajistoa kuin Fäholmissa, mutta uusina löytyi mm. liejukana ja ahkerasti äännellyt viitatiainen rantalepikossa. Sateen tauottua kävelimme ensin rantaa etelään Doppinggömsleen, josta napsimme kuvia mm. aivan edessä uivista silkkiuikuista, punasotkista ja merihanhista. Kävimme myös Fågeluddenin isossa lintutornissa mutta kovassa tuulessa ja sadekuurojen keskeltä ei sieltä juuri uutta löytynyt. Ihastelimme kuinka hienosti ja siististi kaikki oli hoidettu ja laitettu linnuista kiinnostuneita varten eli ei ihme, että täällä käy yli 100.000 ihmistä vuodessa. Fågeluddenin lintutornin edustalla oli em. Jan Svanbergin muistomerkki.

naturrum

Naturrum’in jälkeen kävimme ruokaostoksilla ja ilman sopivasti joksikin aikaa kirkastuessa ajoimme uudelleen Trandansenimme kuvaamaan paremmassa valossa lentäviä ja tanssivia kurkia. Väkeä oli tullut lisää, mm. asuntoautoja oli jo kymmeniä ja ranta tietysti täynnä kurkia, laulujoutsenia, merihanhia ja vesilintuja. Pikkujoutsenia löytyi nyt 3. Trandansenin opastuskeskuksessa kuulimme yhtäkkiä suomen kieltä ja sieltä yhytettiinkin kurki-ekspertti ja kurkityöryhmän jäsen Antti Karlin perheineen. Kuulumisia vaihtaessamme paikalle ilmestyi ruotsalainen kurkiveteraani ja kurkikirjojen kirjoittaja Göran Lundin, jonka kanssa juttua riitti mukavasti iltaan saakka. Katselimme kurkien lähtöä yöpymään järvelle ja haravoimme kaukoputkilla kurkimassasta yhteensä kolme värirengastettua kurkea – kaikki koodien mukaan norjalaisia. Lundinin uusimman kurkikirjan Euroopan kurjista hankimmekin paikan päällä suoraan tekijältä! Ilta oli edelleen sadekuurojen sävyttämä ja tuulinen, lämpöä 5 astetta. Illansuussa paikallinen ruotsalainen lintuharrastaja kuitenkin plokkasi vastarannalta järvellä jo jonkun päivän oleskelleen jalohaikaran kaukoputkeensa ja toki kaikki sen katsastimme. Antin mukaan netissä oli ilmoitus että eilen järvellä oli nähty myös koiras-pikkulapasotka mutta paikasta meillä ei ollut tarkempaa tietoa.
Ilta kului taas mukavasti omassa majapaikassa hyvän ruuan ja punaviinin kera ennen ansaittuja yöunia.

segerissä

Pitkäperjantai, 14.4.2006, valkeni jälleen kerran sadekuurojen lomasta ja aamupalan jälkeen jatkoimme Pääsiäisajan lintumatkaamme kohti Öölantia. Matka taittui vauhdikkaasti Jönköpingiin saakka jossa juutuimme pitkiin autojonoihin liki tunniksi. Mihin lienevät ruotsalaiset rynnänneet Pitkäperjantaina aamupäivällä? Jäi meille arvoitukseksi… Matka jatkui tietä 31 kohti Kalmaria, jonne saavuimme parin tauon jälkeen klo 14 maissa. Ajattelimme sadekuurojen takia harjoittaa vähän turismia ja suuntasimme tietysti Kalmarin hienoon linnaan. Linnan sisätilat olivat suljetut mutta pihalle ja valleille päästiin ja toki myös puistoon ja vanhaan kaupunkiin linnan tuntumassa. Pähkinänakkeli lauloi puistossa jo tuttua lauluaan. Jatkoimme hyvän kahvitauon jälkeen Öölantiin ja sillan jälkeen käännyimme pohjoiseen tekemään pikavierailut Borgholmiin linnan raunioille ja Ruotsin kuninkaan kesälinnan Sollidenin portille – puistokaan ei vielä tähän vuodenaikaan ollut auki. Käväisimme myös Borgholmin kaupungin rannassa kunnes oli aika jatkaa kohti pääkohdettamme eli Segerstadin majakkaa. Ajoimme Öölantia alas pitkin kaunista itärannikkoa, nyt pääosin jo aurinkoisessa säässä. Perille saavuimme klo 17 maissa, pari viimeistä kilometriä pitkin vettä täynnä olevaa – vielä tulvivaa – tietä jossa oli ajokieltomerkki. Noudatimme kuitenkin vain saamiamme ohjeita ja pääsimme ehjinä majakkaniemelle. Avain löytyi isännän eli Christian Cederrothin ilmoittamasta paikasta sillä majakalla ei ollut paikalla ketään. Asettauduimme taloksi ja söimme ruotsalaiseen tapaan herkullista pyttipannua samalla kun Christian kotiutui päivän opastusreissultaan. Kävimme yhdessä pienellä iltastaijilla majakan rannassa, jossa näkyi mm. n. 40 ristisorsaa, 4 avosettiä, 2 harmaahaikaraa, soidintava mustapyrstökuiri ja n. 700 kapustarintaa lähiniityillä. Tunnelma auringon laskiessa pitkästä aikaa pilvettömään taivaanrantaan ja majakan valojen syttyessä oli rauhoittava ja hieno pitkän matkapäivän jälkeen. Yöksi majakalle saapui vielä ruotsalaispariskunta, jotka ovat käyneet Segerstadin majakalla aiemminkin lintureissulla.

merihanhi

Pääsiäislauantai 15.4.2006 valkeni monen pilvisen ja sateisen päivän jälkeen aurinkoisena mutta viileänä. Tuuli oli reipas lännestä. Pian ilma kuitenkin lämpeni ja tuuli heikkeni ja alkoi ensi kertaa tuntua että tänäkin vuonna tulee kesä! Iltapäivän lämpötila kipusi jo 15 asteeseen, monet kukat kukkivat, nähtiin kevään ensimmäiset neito- ja sitruunaperhoset sekä majakan rannassa aamulla lämmitellyt iso kyyvonkale. Aamun parin tunnin staijaus majakalla tuotti mm. n. 70 muuttavaa valkoposkihanhea, 2 mustapyrstökuiria, ampuhaukan, metsäviklon, 2 rautiaista, 4 avosettiä, merikotkan ja n. 300 kapustarintaa. Isoja haahkaparvia matkasi myös Öölannin yli kohti koillista – suurin osahan muuttaa pitkin Kalmarsundia.
Kello 8 maissa lähdimme Christianin kanssa kiertelemään eteläistä Öölantia ja ensimmäisenä pysähdyspaikkana oli luonnollisesti Ottenby. Sitä ennen piipahdimme kaukaa kiikaroimaan Öölannin eteläisintä merikotkanpesää, jossa emo paraikaa hautoi. Ottenbyssä oli kymmenittäin ruotsalaisia lintuharrastajia mutta heikon muuton takia homma oli lähinnä auringonottoa. Väristyksiä aiheutti ainoastaan majakan puutarhaan ilmaantunut palokärki, joka on Öölannissa oikea harvinaisuus. Kiipesimme Lange Janin majakan huipulle josta avautui hieno näköala – onhan majakka Ruotsin korkein (42 metriä). Kärjen edustalla lekotteli kymmenkunta hyljettä jotka viehättivät meitä enemmän kuin palokärki. Ottenbylundista oli kuulemma löytynyt pesäainesta kuljettava pussitiainen ja mekin kävimme paikalla mutta tiaista ei löytynyt – vain harva oli sen nähnyt. Myöhemmin päivällä Ottenbylundin reunalta löytyi vielä mustapäätasku rari-ihmisten iloksi. Siinä vaiheessa me olimme jo käyneet hienossa vanhassa myllyssä lounaalla ja kaupassa ostamassa ruokaa. Kiertelimme länsirannan lintupaikkoja välillä Ottenby-Beijershamn ja havaittiin mm. pikku-uikkuja kahdessa paikassa, ruskosuohaukkoja, kaksi viitatiaista, 2 peltopyytä, kevään ensimmäiset lapintiirat (3 yks), kymmeniä ristisorsia, n. 170 lepäilevää valkoposkihanhea ja muutama avosetti. Kaiken kaikkiaan Öölanti oli kuitenkin tällä kertaa hyvin lintuköyhä satojen paikalla olleiden lintuharrastajien pettymykseksi. No, meillä pääasiana oli enemmänkin kuvaus ja siihenhän sää oli otollinen. Christian myös mukavasti selvitteli Öölannin historiaa ja geologiaa ja näimmekin mm. kuningas Kustaa X:n rakennuttaman kivimuurin, joka ulottuu koko saaren poikki – muurihan on lähinnä tehty metsästyksen helpottamiseksi. Matkalla näimme myös saaren vanhimman riimukiven ja vanhan hauta-alueen ja paljon muuta mielenkiintoista.

ottenby

Beijershamnista ajoimme upean Alvaret-alueen läpi takaisin itärannalle ja Segerstadiin.
Alvaret on hyvin tunturimaista paljakkaa pienine lampineen ja kivisine nummineen – ei ihme, että paikalla pesii mm. kapustarintoja. Segerstadissa kävimme ylhäällä 22 m korkeassa majakassa valokuvaamassa, söimme kevyen illallisen ja siirryimme rantaan ihastelemaan kaunista maisemaa ja tummuvaa iltaa. Majakan rannassa oli taas mukavasti lintuja, mm. 8 avosettiä, 2 harmaasorsaa, 3 punakuiria, 8 suosirriä, tuulihaukka ja illaksi kiville laskeutui vielä yöpymään 6 kirkuvaa riuttatiiraa. Iltakahvin ja viinin jälkeen olikin taas unen aika.

ilta

Ensimmäinen Pääsiäispäivä 16.4.2006 oli kaunis, puolipilvinen, aamu vähän utuinen mutta tuuli oli heikko ja kääntynyt etelään. Majakan puutarhassa oli joka puskassa muutama punarinta, peukaloisia löytyi kaksi ja hippiäisiä tippui mereltä. Otimme aamun rauhallisesti majakan rannassa staijaten – muutto tosin oli heikkoa ja maininnan ansaitsevat ehkä vain 3 avosettiä, nyt jo 4 soidintavaa mustapyrstökuiria, harmaasorsapari, metsäviklo, muutama pieni valkoposkiparvi, ampuhaukka ja etelänpuolen niityllä hyörinyt reilusti yli 1500 kapustarinnan parvi. Kapulaparveen liittyi uusia pikku parvia vähän väliä ja ilmeisesti joitakin lähti myös muutolle korkealle sinitaivaalle. Kyykin oli saapunut taas tutulle paikalleen lämmittelemään ja lämpöhän nousi tänäänkin 13 asteeseen. Siivosimme huoneemme ja vähän alakertaakin, pakkasimme tavarat ja klo 12.30 alkoi kotimatka, ensin kohti Tukholmaa. Vielä Öölannissa pysähdyimme kuitenkin Stenåsan pikkukylässä Naturbokhandelniin mutta ostokset jätimme tällä kertaa tekemättä. Hieno kauppa toki!
Matka Tukholmaan E22/E4-teitä kesti vajaa 6 tuntia pysähdyksineen, liikennettä piisasi ihan tarpeeksi ja väsyneenä ajosta oli vähän tylsä hakea yksisuuntaisilta kaduilta Södermalmilta parkkipaikkaa ja hotelliamme (Scandic Malmen). Hotellilla ei ollut omia parkkipaikkoja ja Pääsiäisen takia parkkitalot eivät olleet meille huomenaamulla riittävän varhain auki – siksi kadunvarsien kiertäminen oli ainoa mahdollisuus. No, löytyi ahdas väli lopulta. Illalla vielä hieman kävelyä Medborgarplatsin ympäristössä ja hyvä ateria viineineen…

Toisena Pääsiäispäivänä 17.4. heräsimme kellonsoittoon vähän ennen kuutta, jotta ehdimme aamulaivaan takaisin Suomeen. Näin kävi ja m/s Isabellalla veimme tavarat samantien päivähyttiin ja nautittiin runsas aamiainen. Lomareissun viimeinen päivä kului leppoisasti maisemia katsellen, Föglöstä Turkuun oli meri edelleen pääosin jäässä mutta Ahvenanmaalla oli keväisempää. Laivan kannelta välillä Maarianhamina – Herrön niemi näkyi mm. n. 3000 haahkaa, n. 180 nokikanaa (yhdessä parvessa), 7 pilkkasiipeä, 4 mustalintua, räyskä, n. 20 allia, riskilöitä, 2 kaakkuria jne. Laivalla söimme vielä hyvän päivällisen ja tapasimme Lågskäriltä paluumatkalla olleet Karno Mikkolan, Visa Rausteen ja Jussi Lindströmin – kuulumisia oli mukava vaihtaa. Turkuun rantauduttiin klo 19.50 ja hieno Påskfågelresa till Sverige oli ohi. Tosi tyytyväisiä oltiin matkaan!

Lisää kirjoituksia

Hanhia ja harvinaisuuksia

Maanantaina 13 5 2024 korkeapaine piti sään liki kesäisenä pilvetöntä lämpöä 13 astetta...

Episodi nimeltä tiibetinhanhi

Lauantaina 11 5 2024 lähdimme Outin kanssa takaisin Utöhön Ajeltiin aurinkoisena aamupäivänä Nauvoon...

Kylmä koillisvirtaus hiljentää pikkulintumuuttoa

Maanantaina 6 5 2024 koillisesta levisi Suomeen kylmää ilmaa ja Utössäkin oli jo...

Sepellintuja saaressa

Torstaina 2 5 2024 oli turistikeli pilvetöntä heikkoa 3 5 m s itä...

Vapunajan lintuja

Maanantaina 29 4 2024 oli pilvipoutaa paitsi illalla pari tuntia kevyttä vesisadetta Lämpöä...

Takaisin Utöhön rariovea raottamaan

Keskiviikkona 24 4 2024 kovan eilisen lumimyräkän ja takatalven jälkeen lähdin aamulla ajelemaan...