Lauantai 14.5.2011 alkoi rankkasateessa, yön aikana oli Utössä satanut jo peräti 58 mm vettä ja lisää tuli! Sade hellitti vasta puolilta päivin, loppupäivä oli pilvistä ja itätuuli heikohko. Sateen aikana kävin hotellilla pitämässä lintukurssilaisille esitelmän Utöstä, iltapäivällä staijausta ja vähän kuvaamistakin. Kuvaajia saaressa riittikin – mm. Lundenin Jokke, Huunosen Mikko ja HÃ¥kan Eklund olivat saapuneet eilen illalla – ja uusia lintuharrastajiakin oli lintukurssilaisten lisäksi yli 10. Sateen tauottua nähtiin mukavaa muuttoa, mm. 1322 valkoposkihanhea, 4 tundrahanhea, 2 metsähanhea, 16 kuikkaa, 6 Gaviaa, 4 pikkukuovia, isokuovi, 2 isosirriä, 110 suosirriä, 2 suokukkoa, 1+1 tundrakurmitsaa, mustaviklo, 2 pikkulokkia, 9 ruokkia, 2 kalasääskeä ja nuolihaukka. Saaressa oli mukavasti pikkulintuja, mm. 15 sinirintaa, lammashaassa 2 kaunista ad-pikkusieppoa, 2 käkeä, 20 keltavästäräkkiä, peukaloinen, satakieli, naaraspukuinen mustaleppälintu, 60 leppälintua, 30 pensastaskua, 3 ruokokerttusta, 70 hernekerttua, 10 pensaskerttua, 10 lehtokerttua, 20 mustapääkerttua, 2 harmaasieppoa ja 20 kirjosieppoa. Aamulla lähtivät mantereelle ainakin Knaapi, Laitinen ja Erkki Leppäkosken porukka. Tänään meni poikki 170 lajia saaressa tänä vuonna. Illalla saari kietoutui paksuun sumuun.
Vanhat pikkusiepot ovat kuvauksellisia lintuja
Sunnuntai 15.5.2011 ei ollut kummoinenkaan lintupäivä sillä paksu sumu verhosi saarta myöhään iltapäivään asti, näkyvyys enimmäkseen vain 300-400 metriä. Illansuussa lounaasta tuli sumun tilalle sade. Kevyttä retkeilyä joka tuotti mm. 2 harmaahaikaraa, 18 valkoposkihanhea, kurki, suopöllö (lennossa kylän päällä), rautiainen, 12 sinirintaa, 30 leppälintua, 2 ruokokerttusta, rytikerttunen, luotokirvinen ja harmaasieppo. Itärannalla lepäili n. 60 suosirriä, suokukko, 2 valkovikloa ja vuoden ensimmäinen jänkäsirriäinen. Illalla nähtiin vielä pikkutylli. Aamupäivällä lähti suuri joukko lintuväkeä ja kuvaajia mantereelle mutta kyllä saareen jäikin vielä lähes 20 kiikaroijaa. Lienee paikallaan jälleen ystävällisesti muistuttaa, että olisi kovin toivottavaa ettei itäniityn rantaa pitkin kuljettaisi (ei myöskään ruovikon poikki vaikka siinä meneekin talvinen polku-ura) koska rantavyöhykkeellä on näin pesimäaikaan mm. useita hautovia tyllejä ja lapasorsia – annetaan niille pesimärauha! Rantaan näkee aivan mainiosti pohjois- ja eteläpuolisten polkujen varrelta.
Sateen jäljiltä linnuilla oli vaikeuksia löytää kuivia kohtia, kuvassa pajulintu
