Sunnuntaina 20.1.2013 alkoi kuvausmatkani Unkariin. Lähdin Outin kanssa ajelemaan aamupäivällä kohti Saloa, jossa ensin vierailimme Hannes Heikuran uskomattoman hienossa valokuvanäyttelyssä Salon taidemuseossa. Kannatti ehdottomasti käydä! Jatkoimme Muurlaan, jossa juotiin päiväkahvit, kunnes Outi jatkoi Nummelle ja minä Hesan lentoasemalle. Kirpeässä pakkaskelissä saavuin hyvissä ajoin terminaaliin, josta klo 17.10 aikataulun mukaisesti lähti Finnairin (FlyBe) suora lento Budapestiin. 2t10min taittui leppoisasti ja Budapestin kentällä minua oli sovitusti vastassa Zoltan Pabar. Zoltanin nelivetojeepillä lähdimme kohti kaakkoa ja parin tunnin ajon jälkeen saavuttiin Kisujszallasin pikkukaupunkiin, lähelle Türkevea (kaakkois-Unkaria). Majoituin seuraavaksi 6 yöksi mukavaan ja uudentuntuiseen vierastaloon, jossa käytössäni oli 2h+oh+k+wc kompleksi. Aika leppoisaa. Viereisessä talossa asusti pari italialaista lintukuvaajaa, joihin ehkä myöhemmin ehtii tutustua. Kassien purkua ja nukkumaan…
Maanantaina 21.1.2013 lähtö kuvauspaikalle oli klo 06.00. Zoltan oli tänään italialaisten kanssa ja niinpä minua tuli hakemaan Krisztina Körömi, yksi paikallisen tiimin jäsen. Ajelimme runsaat 10 km, kävelimme n. 600 m ja kömmimme tilavaan kojuun ruovikko-vesialueelle lintuja odottamaan. Sää oli pääosin paksupilvinen, lämpöä 4 astetta (lumi suli kohinalla) ja iltapäivällä heikkoa sadetta. Pienoinen pettymys oli ettei kojun edustalla runsaan 8 tunnin aikana hyörinyt kuin 20-30 hiirihaukkaa, etäämpänä nähtiin 5-6 merikotkaa ja nuori keisarikotka kaartelemassa matalalla. Jonkun kaukaisen dokumentin viimemainitusta sain mutta hiirihaukkoja tuli toki kuvattua monelta kantilta. Kojusta näimme myös yli 150 tundrahanhea ja muutamia merihanhia. Paluumatkalla noteerattiin mm. 3 harmaahaikaraa ja jalohaikara. Maittava illallinen syötiin paikallisessa ravintolassa yhdessä Zoltanin ja italialaisten lintukuvaajien (Vittorio ja Giovanni) kanssa kunnes uni taas maittoi.
Tiistaina 22.1.2013 oli sumua ja tihkusadetta eli huono näkyvyys. Lämpötila hieman plussalla, lumet hävinneet. Krisztina saapui aamulla hakemaan klo 07.00 ja ajoimme Türkeveen, jossa vietettiin aamupäivä ruokintakojussa (garden hide). Valot hiljalleen paranivat ja kuviakin syntyi – parhaana naaras-syyriantikka, joka kävi muutaman kerran pikaisesti ruokinnan luona. Paikalla oli myös koirasfasaani, 2 turkinkyyhkyä, n. 100 pikkuvarpusta, varpushaukka ja tiaiset & viherpeipot.
Kello 11.30 lähdettiin kiertelemään muita paikkoja ja aluksi pörrättiin Türkeven keskustassa, jossa kahdesta paikasta löytyi yhteensä n. 35 sarvipöllöä! Kamera pääsi taas hommiin. Türkevesta ajelimme hiljalleen Kisujszallasia kohti ja tien varrasta plokkasimme erittäin vaalean ”börringetyyppisen” hiirihaukan, jonka kuvaamisessa huonoissa valoissa tehtiin parhaamme. Todella hienon näköinen lintu. Löydettiin myös piekana, kymmeniä hiirihaukkoja sekä ad-keisarikotka, johon emme kameralla kuitenkaan ehtineet linnun liitäessä päätien yli melko matalalla. Mainittakoon vielä merikotka, 2 harmaahaikaraa ja jalohaikara ennen paluutamme klo 15 maissa kämpille, kahvillakin käytiin tietysti … Illallinen nautittiin jo tutussa ravintolassa, Zoltan ei nyt ollut mukana koska oli viemässä italialaisia Budapestiin.
Keskiviikkona 23.1.2013 lähdimme Zoltanin kanssa liikkeelle klo 05.00. Päivän kohteena oli kotkakoju Türkeven eteläpuolella ja teiden pehmenemisen takia loppumatka kannettiin tavaroita kun edes nelivedolla ei nyt pääse lähelle. No, aamukävely oli vain hyväksi. Sää oli kehno koko päivän – pilvistä, sumuista, tuulista ja lumisadetta mutta parhaamme tehtiin. Oltiin kojussa n. 9 tuntia ja paikalla kävi aika hienosti lintuja, mm. 6 merikotkaa, 7 hiirihaukkaa ja tietysti odotetuimpana 4-5 keisarikotkaa, joista 1 subad ja loput nuoria. Kuvia onneksi syntyi vaikka valo olikin niukka ainakin lento- ja tilannekuviin. Paikalla oli myös runsaasti variksia, mustavariksia, harakoita ja uuttukyyhkyjä, lisäksi nähtiin mm. sinisuohaukka ja harmaasirkku. Iltapäivällä käytiin kahvilla Zoltanin vanhempien kodissa Türkevessä ja illallinen syötiin tutussa ravintolassa Kisujszallasissa. Mukana oli illansuussa seuraamme liittynyt budapestiläinen luontokuvaaja Zita Karádi, joka on matkassa seuraavat kolme päivää.
Torstaina 24.1.2013 lähdimme liikkeelle vasta klo 07.00, sade oli loppunut ja päivä oli hetkittäin jopa aurinkoinen joskin pääosin sumuinen. Ajoimme Zoltanin kyydissä aamulla Berekfürdon pikkukaupunkiin, jossa tarkoituksenamme oli kuningaskalastajan kuvaus. Emme ehtineet autosta pois kun vielä vähän nihkeissä aamuvaloissa havaittiin kaisloissa kieppuva kaulushaikara, jota tietysti kuvattiin auton ikkunasta. Kuningaskalastajakin oli heti paikalla mutta kun asetuimme kuvausasemiin niin kolmeen tuntiin se ei saapunut mielipuulleen istumaan – paikkaan, jossa sitä on tänä talvena kuvattu jo lukuisia kertoja. Syynä lienevät viime päivien lauhat säät jotka ovat sulattaneet tämänkin koko vesialueen ja ”kunkku” löytää kalaa muualtakin. Paikalla näimme mm. 3 pikku-uikkua, 2 liejukanaa. syyriantikan ja pari harmaahaikaraa. Päiväkahvien jälkeen jatkoimme Kisujszallasin lähistön kala-altaille, jossa olen jo pari kertaa käynyt. Löydettiin nokkavarpusia, jalohaikara ja 2 kaulushaikaraa, joista ei kuitenkaan saatu tällä kertaa kuvia. Pieni ajokierros pustalla tuotti mm. 3 sinisuohaukkaa ja lukuisia hiirihaukkoja kunnes palattiin Kisujszallasin keskustaan, jossa sielläkin oli ainakin 10 sarvipöllöä torkkumassa puissa kaupungintalon edessä. Päätettiin päivän kierros majapaikkamme edessä olevalle vesialueelle, jossa otimme kylpylän rannasta muutaman kuvan paikalla talvehtivasta jalohaikarasta. Hyvä illallinen nautittiin taas tutussa ravintolassa Vendéglóssa.
Perjantaina 25.1.2013 lähdimme liikkeelle taas klo 05.00, suuntana Türkeven kotkakoju. Yöllä oli pakastunut pari astetta eli pääsimme ajamaan lähes perille ja jäimme kojuun odottelemaan Zitan kanssa, Zoltan lähti päiväksi muualle. Näkyvyys ja valo olivat tänään hyviä mutta lähes myrskyisä puuskittainen tuuli piti linnut poissa avoimelta pustalta. Sinnittelimme kuitenkin kylmässä kelissä klo 14 saakka ja paikalla kävi vain n. 10 hiirihaukkaa, pikaisesti 3 merikotkaa ja kerran n. 2 minuutin ajan nuori keisarikotka, joka ei kuitenkaan tullut edes puista alas vaan jatkoi pian matkaansa muualle. Mustavariksia oli n. 40, muuten ruokinnan peruslajeja. Lähinnä kuvia syntyi ruoasta kisailevista hiirihaukoista. Olipa hyvä, että keskiviikkona olivat keisarikotkat niinkin hyvin näytillä…! Iltapäiväkahvilla ja palinkalla (huh!) käytiin taas Zoltanin vanhempien kodissa ja illallinen syötiin tutussa ravintolassa, nyt mukana oli myös Zoltanin vaimo Kriszta.
Lauantaina 26.1.2013 oli aika palata takaisin Suomeen. Koska lentoni lähti vasta illalla Budapestistä niin retkeiltiin vielä puoleenpäivään. Aloitettiin Berekfürdosta, jossa yritettiin uudelleen kuningaskalastajaa. Ei onnistunut tälläkään kertaa vaikka kunkku pyörähti paikalla kolme kertaa. No, joskus toiste sitten – tämä paikka vaan oli hieno kuvausmiljöö. Nähtiin jälleen kaulushaikara ja syyriantikka sekä tilhi (hyvä laji täällä), pikku-uikku ja etelänpuukiipijä. Kahvittelun jälkeen käytiin hakemassa tornipöllöä peltojen keskellä olevasta katoksesta mutta lintu ei nyt ollut paikalla. Aiemmin emme sinne päässeetkään mutta aamun 4 pakkasastetta oli riittävästi kovettanut tietä. Pellon yllä kaarteli nuori keisarikotka ja 2 merikotkaa, isolepinkäisiä näkyi kaksi. Ajettiin lopuksi vielä kala-altaille ja sieltä löytyi jälleen kaulushaikara, josta syntyi jokunen lisäkuvakin. Paikalla oli myös pussitiainen ja parisataa merihanhea. Ajettiin takaisin majapaikkaan, jonka edessä lenteli nyt 2 jalohaikaraa. Pakkasin kassini ja lähdettiin Zoltanin kanssa ajelemaan kohti lentokenttää, Zita jäi vielä iltapäiväksi pikkulintukojuun kuvaamaan. Lento (FlyBe) Hesaan lähti vähän etuajassa (!) klo 19.10 ja perille saavuttiin klo 22.15. Auto parkkitalosta ja ajo vielä Turkuun mukavan kuvausreissun päätteeksi, perillä olin klo 01.
Epilogi
Tämä oli kolmas lintukuvausreissuni Unkariin, joka on mainio lintumaa. Eka talvireissu ja kyllä täällä saa pukeutua yhtä lämpimästi kuin Suomessakin. Lintukuvausten onnistuminen riippuu paljon säätilasta – lumi- ja jäätilanne vaikuttavat moniin lajeihin. Vähän talvisempaa olisi minullakin saanut olla mutta silti tornipöllöä ja kuningaskalastajaa lukuun ottamatta kohteeni onnistuivat ihan hyvin – keisarikotkat tietysti listan päällimmäisinä. Zoltan (Hungarobirds) oli erinomainen opas ja isäntä, leppoisan mukava ja asiantunteva. Homma toimii. Keväämmällä kuvausmahdollisuuksia (myös kojuista) on tietysti vielä paljon enemmän – punajalkahaukkoja, kuhankeittäjiä, sininärhiä, mehiläissyöjiä jne. Jos jotain negatiivista hakee niin kotkakoju ei ollut lämmitetty (muut kojut kyllä) ja 8-9 tuntia kylmässä on – kylmää! Ensi talveksi tilanne kuulemma ehdottomasti korjataan. Kojuhan on nyt rakennettu olkipaaleista kansallispuiston vaatimusten takia mutta sisälle voi rakentaa palonkestävän sisäosan. Majapaikassa (joka muuten oli aivan erinomainen) saisi myös olla nettiyhteys, nyt hoidin nettiliikenteen ravintolassa, jossa söimme. Siellä ilmainen langaton netti toimi hyvin. Pikku puutteista huolimatta olin kuvausreissuun tosi tyytyväinen ja mielellään menen uudelleenkin, hinta/laatusuhde oli tällä reissulla paikallaan!
