Vuoden ”pimeimpänä” päivänä – ainakin lyhimpänä valoisana aikana – eli tiistaina 22.12.2015 lähdin aamulla kameran kera kohti Paimiota. Tehdastien puupinojen tuntumassa oli paimiolaisornien ylläpitämä ruokinta, jossa on vieraillut pari valkoselkätikkaa. Saavuin paikalle pilvisen harmaana aamuna muutama minuutti ennen aamukymmentä ja saman tien taliruokailulle lehahti koiras valkoselkätikka. Vielä hämärässä raksutin muutamia kuvia vaikka en noista rasvapötkökuvista niin olekaan ihastunut – mutta en ollut valkoselkätikkaa nähnyt koko massiivisen syysvaelluksen aikaan lainkaan, Utöhön saakkahan niitä ei tullut yhtäkään.
Seurakseni saapui loppupäiväksi Vikmanin Reiska ja paikalla kävi monia muitakin, mm. Hyvärisen Ismo, Esa Åke, Jouko Vuokko ja Matti Lempiäinen. Vähän puolenpäivän jälkeen toinen valkoselkätikka, nyt naaras, vieraili pikaisesti ruokinnalla ja niinpä oli aika käväistä Asta-kahvilassa hörppäämässä lämpimät kaffet. Kanahaukka lensi päivällä myös ohi.
Klo 15 aikoihin poistuimme valojen alkaessa hiipua mutta samalla saimme tiedon hiiripöllöstä Paimion keskustan toisella puolella, Siililästä – siis sinne. Pienen etsiskelyn jälkeen hipö löytyikin langalta tien läheltä, aurinko oli vaan jo laskenut ja valo onnettoman vähäinen. Jokunen dokumenttikuva kuitenkin otettiin. Paikalla oli myös isolepinkäinen ja Turkuun ajaessa näin vielä varpushaukan. Mukava pikku retkipäivä, lämpöä oli vielä 5 astetta ja taivas puolipilvinen.
