Perjantaina 6.3.2026 lähdettiin Outin kanssa pienelle ”talvimatkalle”, tosin etelään päin. Ajeltiin aamulla Turusta Hesan lentoasemalle kauniissa kelissä, aurinko paistoi ja pakkasyö lämpeni plusasteille. Saavuttiin lentoasemalle klo 9 jälkeen, juotiin kahvit ja tuntia myöhemmin tsekattiin laukut Norwegianin lennolle Malagaan, Espanjaan. Täpötäysi koneellinen lähti matkaan klo 12.30 ja Malagaan saavuttiin n. 5 tunnin lennon jälkeen paikallista aikaa klo 16.30, eli oltiin jonkin verran lentoaikataulusta myöhässä. Matkatavarat onneksi löytyivät hihnalta nopeasti ja aulassa meitä odotti ”autonkuljettajamme” valkoisessa paidassa, tummissa housuissa ja tarkkaan istuvassa mustassa liivissä, mustissa kengissä, ikää arviolta noin 60 vuotta. Olimme varanneet Ziptransfer-taksifirmalta etukäteen halvimman tarjolla olleen kyydin (175e) Malagan kentältä Tarifaan, joka oli retkemme pääkohde. No, kuljettajamme kuitenkin johdatti meidät parkkipaikalla upeaan, lähes tuliterään mustaan isoon täyssähkö-Mersuun, tarjosi matkaeväät ja lähti ajamaan 152 kilometrin matkan Tarifaan. Matka taittui erittäin tyylikkäästi, hienoa englantia puhuvan (asunut pitkään Australiassa, Miamissa ja Lontoossa) ja laajasti sivistyneen kuljettajamme seurassa ja oli ehdottomasti mieleenpainuvin taksireissu, minkä olemme koskaan kokeneet! Ainoastaan se, miksi saimme tällaisen ”valtiovieraskohtelun”, jäi meille epäselväksi… Taksikyytiin päädyimme mm. siksi, että tällä matkalla emme ajatelleet vuokrata autoa lainkaan.
Tarifassa satoi vettä saapuessamme – tyypillistä tämän talven Andalucialle – mutta taksimme vei meidät majapaikkaamme La Residencian apartamentoon aivan meren rannalle kaupungin kaakkoisnurkkaan. Huoneistomme ’Balcon oriental’ katsoo Marokkoon ja sateen loputtua Marokon puolen valot tuikkivat vastarannalla. Parveke on mukavasti suoraan salmelle ja parvekkeelta tai talon kattoterassilta tulee varmaankin staijattua afrikanmuuttajia.
Lauantaina 7.3.2026 aamu valkeni puolipilvisenä, lounaistuulta oli 7 m/s ja lämpöä runsas 10 astetta, päivällä aurinkoisina hetkinä toki reippaasti enemmän. Otettiin rennosti, aamupalan jälkeen oltiin sataman aallonmurtajalla tunnin verran kuvaamassa suulia, päivällä kierreltiin Tarifan vanhaa kaupunkia, iltapäivällä käytiin linnoituksella kuvaamassa pikkutuulihaukkoja ja muuten katseltiin parvekkeeltamme laiva- ja lintuliikennettä Tarifan ja Tangerin välisellä salmella.
Päivän muuttajien lukumääriä olivat mm. 255 suulaa, 16 riuttatiiraa, 140 kattohaikaraa, 65 haarahaukkaa ja paikallisina mm. 4 pikkutuulihaukkaa, 8 lehmähaikaraa ja n. 30 mustakottaraista. Illalla käytiin syömässä pikku ravintolassa mukava illallinen.
Sunnuntaina 8.3.2026 oli kaunis kevätpäivä – pilviä, mutta myös paljon aurinkoa, heikkoa tuulta ja lämpöä päivällä jo parikymmentä astetta. Vietettiin pääosa päivästä majapaikkamme kattoterassilla seuraten petolintumuuttoa yms. Kun olemme ”lintulomalla” niin en pitänyt tarkkaa kirjaa määristä, mutta näimme mm. yli 1000 haarahaukkaa, noin 30 pikkukotkaa, pari käärmekotkaa, 3 hanhikorppikotkaa, 3 pikkutuulihaukkaa, 4 (vain!) kattohaikaraa, lehmähaikaran, 7 välimerenliitäjää ja 2 mustaleppälintua. Suulia nähtiin tänään vain kymmenkunta, pitävät varmaan tuulisemmasta kelistä.
Läheisiltä petolintumuuton tarkkailupaikoilta laskettiin tänään yhteensä yli 5000 haarahaukkaa. Iltapäivällä vähän kaupungilla kävelyä ja illalla taas maittava illallinen ravintolassa vanhassa kaupungissa.
Maanantai 9.3.2026 oli ns. vierailupäivä. Sää oli pääosin aurinkoinen, länsituuli heikkoa ja lämpöä oli liki 20 astetta. Velipoikani Olli ja kumppaninsa Reija saapuivat meille lounaalle päivällä ja me puolestaan käytiin heillä illalla maittavalla paella-aterialla. Olli ja Reija ovat täällä Andaluciassa pidemmän aikaa nyt jo neljäntenä talvena peräkkäin ja asuvat Tarifasta 17 km pohjoiseen vuorilla lähellä La Jandaa.
Katseltiin yhdessä päivällä lintuja meidän kattoterassilta ja nähtiin mm. n. 250 haarahaukkaa, pari pikkukotkaa, 3 käärmekotkaa, pari hanhikorppikotkaa, 2 ruskosuohaukkaa, pikkutuulihaukka, n. 190 kattohaikaraa ja mustanmerenlokki. Suulia oli nyt niukasti, alle 20, ja rannassa ruokaili 3 karikukkoa. Läheisiltä petolintujen tarkkailupaikoilta laskettiin tänään mm. lähes 1000 haarahaukkaa, yli 200 käärmekotkaa ja n. 70 pikkukotkaa.
Tiistaina 10.3.2026 oli aamu pilvinen ja reipas sadekuurokin saatiin, mutta sen jälkeen oli aurinkoista, lämmintä ja kohtalaista luoteistuulta. Kierreltiin Tarifan kaupungin reunoja ja viivyttiin pidempään länsipuolen hiekkarannalla, iltapäivällä myös lyhyesti parvekestaijia. Nähtiin mm. n. 300 haarahaukkaa, 2 pikkutuulihaukkaa, 5 kattohaikaraa, silkkihaikara, pari töyhtökiurua, kyläbulbuli tutussa paikassa ja muutama suula. Huomenna satsataan taas vähän enemmän lintuihin. Illallinen vanhassa kaupungissa ja yöllä minervanpöllö huuteli innokkaasti meidän parvekkeen lähellä.
Keskiviikkona 11.3.2026 meillä oli linturetkipäivä Ollin ja Reijan kanssa. Sää oli kauniin aurinkoinen, tuuli oli heikkoa ja lämpöä 18 astetta. Lähdettiin meiltä liikkeelle klo 08.30 ja käytiin päivän aikana kahdessa pääkohteessa: ensin La Jandan pohjoisosassa ja Rio Celeminin alueella ja sitten Barbaten altailla. Lisäksi pistäydyttiin Vejer de la Fronterassa katsomassa töyhtöiibiksiä samalla kun lounastettiin iibispaikalla. La Jandassa, Benalupin lähellä, nähtiin mm. 2 alppikiitäjää, 3 vaaleakiitäjää, luhtakana, 2 sulttaanikanaa, 280 kurkea, 3 pitkäjalkaa, 850 flamingoa, 110 kattohaikaraa, 350 pronssi-iibistä, 8 kapustahaikaraa, 60 hanhikorppikotkaa, käärmekotka, 5 isohaarahaukkaa, 12 kalliopääskyä, 3 silkkikerttua ja sinirinta. Mukavasti riitti katsottavaa.
Vejerissä oli pesäpaikalla noin 30 töyhtöiibistä ja Barbatessa näimme mm. 8 pitkäjalkaa, 125 avosettiä, tundrakurmitsan, 6 mustajalkatylliä, 2 mustapyrstökuiria, valkoviklon, 70 pulmussirriä, 12 suosirriä, 8 pikkusirriä, 14 välimerenlokkia, 180 flamingoa, 40 pronssi-iibistä, 3 kapustahaikaraa, 3 keltavästäräkkiä, 4 mustapäätaskua ja 3 harmaasirkkua. Hieno retkipäivä, vaikka mitään kovin yllättävää ei nähtykään. Palattiin majapaikkaamme klo 17 aikoihin ja käytiin illalla Outin kanssa taas vanhan kaupungin tunnelmallisessa miljöössä syömässä.
Torstaina 12.3.2026 hengähdettiin paikallamme Tarifassa, vähän ranta-alueilla kävelyä ja kiikarointia kattoterassilta. Aurinko paistoi, mutta itätuuli oli nyt navakka, reilusti yli 10 m/s, ja viilensi muuten paahteista ilmaa. Lintuhavainnot jäivät tänään vähiin, nähtiin mm. muutama haarahaukka ja hanhikorppikotka, 2 käärmekotkaa, n. 15 suulaa ja aamuyöllä oli taas minervanpöllö äänessä. Illallistettiin jälleen vanhassa kaupungissa.
Perjantaina 13.3.2026 jätettiin hieno Tarifa taaksemme ja lähdettiin klo 09 aikoihin Ollin ja Reijan kyydissä kohti Malagaa. Taivas oli pilvetön, itätuuli oli vähän heikentynyt ja lämpöä liki 20 astetta. Pitkä kävelyretki tehtiin Guadalhorce-joen suistossa, jossa katseltiin ja kuvattiin kolmisen tuntia lintuja ennen kuin ajettiin Malagan keskustaan, jossa jäimme Outin kanssa kyydistä ja kirjauduimme Mariposa-hotelliin pariksi yöksi.
Olli ja Reija jatkoivat takaisin majapaikkaansa Facinasiin, Tarifan pohjoispuolen vuorille. Jokisuistossa näimme mm. 14 ristisorsaa, punasotkan, 6 valkopääsorsaa, 8 pitkäjalkaa, metsäviklon, nuoren pikkulokin (meikäläiselle laji no 301 Espanjassa), 2 kaitanokkalokkia, 120 mustanmerenlokkia, 2 mustakaulauikkua, pikkukotka, 2 ruokokerttusta, 4 heinäkerttua ja 7 silkkikerttua. Illallinen nautittiin nyt Malagan vanhan kaupungin vilkkaassa miljöössä.
Lauantaina 14.3.2026 vietimme Malagassa ns. kaupunkipäivän. Kierreltiin hienoja puistoalueita, vanhaa kaupunkia, joitain nähtävyyksiäkin sekä ihmeteltiin valtavaa ihmismäärää kaupungilla. Hieno vanha kaupunkihan tämä on ja puistotkin mahtavia. Yksistään Malaga Park’issa näimme mm. ainakin 100 munkkiarattia. Sää oli tänään pilvipoutainen ja melko tuulinen, hyvä kaupunkisää ja illalla syötiin ”pakollinen” paella-ateria lähiravintolassa.
Sunnuntaina 15.3.2026 oli meillä lähtö Suomeen. Aamupäivällä kierreltiin vielä Malagan hiekkarannalla ja seurattiin kaupungissa järjestettyä puolimaratonia, jossa osallistujia oli yli 12.000! Aikamoista menoa kaupungin aurinkoisilla rantakaduilla, lämpötilakin lähenteli 20:tä.
Iltapäivällä hotellin kattoterassilla vietetyn siestan jälkeen taksi kuljetti meidät lentoasemalle (35e) ja klo 17.55 lähti Norwegianin täpötäysi lento kohti Helsinki-Vantaata. Perillä oltiin aikataulun mukaisesti klo 23.40, laukut mukaan ja ajettiin parin asteen pluskelissä pimeää yötä myöten suoraan Turkuun, johon saavuimme klo 02.30.
Epilogi
Etelä-Espanjassa on ollut epätavallisen sateinen ja myrskyinen talvi, joka tuntui kuitenkin sopivasti päättyneen matkamme alkaessa. Meitä säät suosivat ja siksi myös keväinen lintumuutto oli hyvässä vauhdissa. Tarifan alue on tunnettu ja tärkeä muuttoreitti, jota pitkin Afrikassa talvehtivat linnut palaavat Eurooppaan ja vastaavasti syksyllä matkaavat etelään. Olemme olleet alueella aiemminkin, mutta vain talvella ja syksyllä – nyt oli vihdoin kevätretken vuoro. Tarifan pikkukaupunki, jonka asukasmäärä on vain runsaat 18.000, on Cadizin maakunnan pääkaupunki ja tunnettu paitsi lintujen muutosta myös erinomaisista surffausmahdollisuuksista – yleensä Gibraltarinsalmessa tuulee, joko Välimereltä Atlantille (yleisempää) tai Atlantilta Välimerelle.
Kaupunki on viehättävä espanjais”kylä”, ei lainkaan korkeita rakennuksia, hyvin vähän hotelleja, idyllinen vanha kaupunki muurien ympäröimä, matkustajasatama keskellä kaupunkia, hiekka- ja kalliorantoja jne. Kesällä paikka on espanjalaisten turistien suosiossa, mutta kun Tarifaan ei tehdä lainkaan ulkomailta järjestettyjä valmismatkoja (lähimmät lentokentät Malagassa ja Jerezissä ovat lähes 150 km päässä), talvikaudella paikka on hyvin rauhallinen. Palvelut kyllä pelaavat, mm. pieniä hyviä ruokaravintoloita löytyy aivan riittävästi. Lintuharrastajat harvoin yöpyvät Tarifassa, vaan useammin isojen teiden varsilla pienissä hotelleissa tai majapaikoissa, me kuitenkin päätimme olla aivan Tarifan sydämessä, mutta samalla Gibraltarinsalmen rannalla. Majapaikastamme näkyi hienosti Marokon pohjoisranta n. 13 km päässä sekä Tangerin ja Ceutan rakennuksia ja illan valot. Hieno paikka, vaikka ainakin nyt petolintumuuton valtavirta meni hieman meidän itäpuolelta. Riittävästi kuitenkin nähtiin, jotta saatiin tuntumaa siitä, miten komeaa muutto voi täällä olla, ja veljeni Ollin ja Reijan retkiseura tuotti monta mukavaa lisälajia lomasaldoomme. Kiitos heille!
Matkan kuvat ISOMPINA löytyvät täältä: https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/
