Sunnuntaina 5.7.2026 kapusin Turun Logomon asemalta junaan klo 21.08, joka ensin matkasi Tampereelle ja siellä vaununvaihto makuuvaunuun Rovaniemelle. Yö junassa meni ihan ok ja Rovaniemen asemalle saavuttiin klo 07.20 maanantaina 6.7. Paikalla oli vastassa Korhosen Kari ja edessä on runsaan viikon kierros Lapissa ja Varangin niemimaalla Pohjois-Norjassa – tuttuja seutuja, mutta edellisestä pohjoisen reissusta on kulunut jo tasan 10 vuotta. Silloin kierreltiin aika lailla samoja alueita Outin kanssa (https://www.jtenovuo.com/ajankohtaista-linturetkilt/lintu-ja-kuvausmatka-varangille-ja-lappiin/).
Tällä kertaa meitä oli matkassa Skaftung Naturen järjestämällä reissulla 13 henkeä, oppaina ja autokuskeina Korhosen Kari ja Kirjosen Jopi, reissukavereina Ilkka Iivonen, Helge Wikström, Hannu Ojala, Leena Storgårds, Olli Kruuna ja Heli Siikamäki, Ansa Blomberg, Ulla ja Jouko Liukko-Sipi sekä Kirsi Niemelä. Lähes puolet tuttuja ennestään, liikkeellä ollaan kahdella tila-autolla.
Kun kaikki olivat saapuneet lähdettiin matkaan, mutta ensin käytiin syömässä runsas aamiainen Hotelli Aakenuksessa, jossa muutamat eilen saapuneet olivat yöpyneet. Seuraavana vuorossa oli kävelykierros Rovaniemen arboretumin alueella, jossa oli aika hiljaista linnuista – nähtiin haapanapoikue, ei juuri muuta mainittavampaa.
Jatkettiin kohti pohjoista ja seuraava pysähdys oli Sattasen rannalla, jossa uiskenteli mm. 2 härkälintua. Sodankylässä kahvittelun jälkeen tuttu Ilmakkiaapa oli tyhjän tuntuinen ja pitkospuut niin huonokuntoiset, että kulkeminen oli kielletty. Reipas, yli 10 m/s tuulikin haittasi. Jatkettiin matkaa Kutturantielle, jossa nähtiin mm. 4 kuukkelia (2 ad,2 juv), 3 urpiaista ja retken eka piekana. Samalla alkoi vesisade ja päätettiin ajaa suoraan majapaikkaamme Saariselälle, jossa majoituttiin Santa´s Hotelliin. Iltapäivälevon jälkeen nautittiin yhdessä maittava illallinen sateen jatkuessa koko illan.
Tiistaina 7.7.2026 oli aamu edelleen pilvinen ja kostea, kovin sade oli kuitenkin jo ohi. Aamiaisen jälkeen lähdettiin kohti Varangin niemimaata, mutta vähän ”mutkan kautta”. Ensimmäinen pysähdys tehtiin klassisesti 4-Tuulen Tuvalla, jossa tihkusateessa ja hyttysten keskellä kuvattiin viittä taviokuurnaa ruokinnalla. Muuta mainittavaa ei ollut ja niinpä jatkettiin Karigasniemen tietä pysähtyen Giellajohkassa, jossa ruokinnalla ja sen läheisyydessä oli kaikkiaan 11 taviokuurnaa ja 3 tilheä. Karigasniemellä piipahdettiin kaupassa ja jatkettiin rajatietä Tenojokea myötäillen kohti Utsjoen kirkonkylää. Matkalla tehtiin pari pidempää pysähdystä, joista ekalla Nuvvuksen lähellä nähtiin mm. piekana ja 2 sepelrastasta, koiras ja naaras. Paikalle näkyi myös Norjan puolella rajajokea kaarrelleet 2 maakotkaa sekä piekana. Vähän myöhemmin tienvarresta löytyi vielä yksi sepelrastas sekä lisäksi isolepinkäinen, 2 piekanaa, ampuhaukka ja 3 tuulihaukkaa.
Utsjoen kirkonkylässä pysähdyttiin hetkeksi kunnes jatkettiin Nuorgamin tietä ja sieltä lyhyesti Pulmangin ylängölle. Pulmangilla nähtiin mm. 5 tunturikihua, 4 vesipääskyä, 4 kapustarintaa ja 3 pikkukuovia. Aikataulu painoi päälle ja ajettiin Norjan puolelle, jossa meillä oli varaus Vardö hotelliin kolmeksi yöksi. Perille Vardöhön saavuttiin klo 19.30 Norjan aikaa ja matkalla nähtiin mm. 10 piekanaa, tunturikihu ja 2 suopöllöä. Syötiin mainio illallinen ja sen jälkeen pikku kierroksella nähtiin vielä mm. 2 koiras kyhmyhaahkaa. Vähän pitkä ajopäivä, mutta onneksi oli useampiakin taukoja ja sopiva annos pohjoisen lintujakin.
Keskiviikkona 8.7.2026 oli aamu ja päiväkin kaunis, puolipilvinen ja lämpöä 12 astetta. Tuuli oli koko päivän heikkoa, alle 6 m/s. Iltapäivällä pilvistyi ja klo 16 alkaen saatiin vesisadetta, ei kovin runsasta kuitenkaan. Päivä oli omistettu Hamningbergin retkelle, pysähtelimme siellä täällä ja perillä vietettiin pari tuntia staijaten ja kesäkahvilan antimista nauttien. Lintuja nähtiin aika mukavasti, mainittavia olivat mm. 5 lapasotkaa, 165 allia, 100 mustalintua, 12 kaakkuria, 5 myrskylintua, 72 suulaa, 3 piekanaa, lapinsirri, 3 pikkusirriä, 10 suosirriä, 40 merikihua, tunturikihu ja toki paljon etelänkiisloja, lunneja ja ruokkeja. Tienvarrella silloin tällöin nähtyjä paria jääkuikkaa ei nyt löytynyt.
Pikkulinnuista mainittavimmat olivat 6 lapinkirvistä, 2 sinirintaa ja 8 vuorihemppoa. Illallinen syötiin taas hotellilla, kunnes yöuni yllätti – ulkona oli sateen jälkeen tiukka sumu.
Torstaina 9.7.2026 aamu valkeni aurinkoisena ja heikkotuulisena. Aamiaisen jälkeen oli vuorossa retki tutulle Hornoyan lintusaarelle. Paikka on nykyään maksullinen (90 e/henkilö) ja saareen pääsee vain valtuutetun paikallisoppaan kanssa. Matkataan rib-veneellä, n. 10 henkeä kerralla. Vietimme saaressa n. 2,5 tuntia, sää suosi, väkeä oli paikalla monta veneellistä mutta onneksi lintuja on edelleen varsin paljon. Mainita voi mm. 100 karimetsoa, 40 suulaa, 20 merikihua, satoja pikkukajavia, 100 ruokkia, 60 riskilää, muutama tuhat etelänkiislaa, 45 pohjankiislaa ja 400 lunnia – luvut tietysti aika lailla karkeita arvioita.
Vardössä juotiin päiväkahvit ja lähdettiin iltapäiväretkelle Svartnesiin ja Kibergiin. Svartnesissä nähtiin mm. 2 lapinsirriä, pikkusirri, 3 suosirriä, kapustarinta, 2 lapinkirvistä ja 3 tunturikiurua, joista 1 vielä poikanen. Iltapäivällä nousi kova tuuli ja Kibergissä ei nähty erityisempää, satoja pikkukajavia. Illallinen nautittiin nyt paikallisessa Thai-ravintolassa.
Perjantaina 10.7.2026 oli edelleen pääosin aurinkoista, heikkoa tuulta ja lämpöä 16 astetta. Mainio retkisää ja aamiaisen jälkeen suunnattiin ensin Domen alueelle, Vardön tunnelin ja Kibergin puoliväliin. Kivuttiin ylös ja törmättiin heti naaras kiirunaan, jolla oli 9 pientä poikasta. Rinteen alareunasta yhytettiin vielä nuori, juuri lentokykyiseksi tullut tunturikiuru. Paikalla oli myös suokukko ja pari kapustarintaa. Jatkettiin matkaa Varanginvuonon reunaa kohti länttä, ajoittain pysähdellen.
Yhdellä pysähdyksellä huomattiin etäisillä kalliojyrkänteillä liikettä ja paikalta löytyikin tunturihaukkoja – 2 ad ja 3 juv lintua eli tämän kesän poikue. Ihastelimme ja kuvasimme melko etäältä dokumentteja ja samalla huomattiin viereisen kallioalueen päällä laskeutuneena ad muuttohaukka – olipa upea tilanne! Käytiin tämän jälkeen tienvarren kahvilassa ja jatkettiin seuraavaksi Vadsöhön ja tutulle lammelle, jossa oli nyt 7 vesipääskyä. Kaupungin rannassa oli n. 20 suosirriä ja peräti 16 ad pikkulokkia.
Seuraava pidempi pysähdys tehtiin Eckeröyalla, joka alkoi heti hienosti: kylän rannassa uiskenteli sekä ad että 2kv jääkuikka, joita molempia päästiin komeasti kuvaamaan. Olipa loistava tuuri kun olivat niin lähellä rantaa! Käytiin myös kajavakallioilla ja todettiin, että muutaman huonon vuoden jälkeen pesiviä pikkukajavia oli nyt sadoittain. Kannaksella ja merellä nähtiin myös uiva tunturikihu, 2 kuikkaa, 6 kaakkuria, 9 punakuiria, 2 pikkukuovia, valkoviklo ja 2kv kalatiira. Pieni pysähdys Komakverissa tuotti mm. kalaparven kimpussa hyörineet kymmenet merikihut ja avomerellä uiskennelleet 4 jääkuikkaa, joista meillä olikin jo ennakkotieto – ovat oleskelleet paikalla mm. eilen. Matkalla takaisin Vardöhön nähtiin mm. 2 suopöllöä. Päivän muita havaintoja olivat mm. 80 karimetsoa, ainakin 10 piekanaa, 2 tuulihaukkaa, tervapääsky, 3 lapinkirvistä, keltavästäräkki ja sinirinta. Olipa hieno lintupäivä, joka päätettiin maukkaalla kalaillallisella hotellilla.
Lauantaina 11.7.2026 oli vuorossa paluu Suomen Lappiin. Aamiaisen jälkeen kierreltiin vielä hetki Vardössä, havaittiin mm. 3 ruokokerttusta, ja sen jälkeen ajettiin vuonon pohjoisreunaa kohti Nessebytä, jossa tehtiin eka pidempi pysähdys. Ennen sitä jo pari lyhyempää staijia, Domenissa nähtiin mm. 7 tunturikihua, 5 kapustarintaa ja liro, eilisellä tunturihaukkapaikalla 2 juv lintua nyt näkyvissä, lisäksi 5 tunturikihua ja 2 vesipääskyä ja Komakverissa bongattiin paikalla pitkään oleillut 2kv arosuohaukka. Macropaikalla oli myös suopöllö ja toinen Nessebyssä, jossa nähtiin myös mm. 9 ristisorsaa, harmaahaikara, 8 punakuiria ja 2 suosirriä. Vuonon perukassa, Karlbotnissa, alkoi sade, aluksi heikkona mutta voimistui iltaa kohden. Vuonon pohjukassa tien vieressä langoilla päivysti 2 hiiripöllöä. Käytiin matkalla Pykeijan kauniissa pikkukylässä, jossa nautittiin kuningasrapuvoileivät ja kahviteltiin samalla. Rannassa nähtiin mm. 15 punakuiria, pikkulokki ja 5 kuikkaa. Matkaa jatkettiin Näätämön kautta Sevettijärvelle, Ivaloon ja kovassa vesisateessa yöksi Kiilopäälle, jossa syötiin illallinen kunnes majoituttiin muutamaksi yöksi. Kiilopäällä oli illalla pohjansirkku. Matkalla nähtiin myös 2 tuulihaukkaa, 7 piekanaa ja kaakkuri. Päivän ajomatka oli pitkä – 500,1 km.
Sunnuntaina 12.7.2026 oli pilvipoutaa, lämpöä 14 astetta ja kohtalaista tuulta. Aamiaisen jälkeen lähdettiin tällä kertaa ”lähiretkelle”, kauimmillaan käytiin Inarinjärven itäpäässä. Vaihtelevan pituisia pysähdyksiä tehtiin mm. Kutturantiellä, Saariselällä, Pikku-Petsamossa, Mielikköjärvellä ja Veskoniemessä. Illaksi palattiin Kiilopäälle ja illallisen äärelle. Tänään nähtiin mm. laulujoutsenperhe (2/4), 4 kurkea, 5 törmäpääskyä, tilhi, 5 hömötiaista, 13 lapintiaista (2 poikuetta), isolepinkäinen, 2 kuukkelia ja isokäpylintu. Täytyy ikävä kyllä todeta, että lintumäärät ja lintulajisto ovat Suomen Lapissa (ainakin nyt ja tässä osassa Lappia) kovin vaatimattomat verrattuna Varangin alueeseen…
Maanantaina 13.7.2026 oli aurinkoista ja lämmintä (21 astetta), heikkoa tuulta. Aamiaisen jälkeen oli vuorossa Kiilopäälle kiipeäminen ja komppaus, vähän hikistä touhua tässä säässä ja itse vähän tinginkin komppauksesta. Kierros tuotti mm. 2 riekonpoikuetta (3 ja 2 poikasta), kiirunapoikueen (6 poikasta), keräkurmitsapoikueen (2 poikasta), 10 kapustarintaa, 6 pikkukuovia, ampuhaukan, tuulihaukan ja tilhen. Alhaalla hotellin lähellä oli 8 isokäpylintua, lapintiainen ja 5 pohjansirkun lentopoikue pariin otteeseen, vähän hankalasti tosin kuvattavana. Iltapäivällä tehtiin vielä retki Saariselälle, jossa nähtiin mm. virtavästäräkki ja käytiin Kaunispäällä, joka osoittautui ainakin nyt hyvin tyhjäksi linnuista, turisteja kyllä riitti. Sieltä ei siis mitään mainittavaa. Illallinen ja iltahuuto taas hotellilla, edelleen ihmeteltiin monien lajien vähyyttä – mm. sinirinnat ovat ihan pohjalukemissa.
Tiistaina 14.7.2026 oli jälleen hyvä sää – nyt pilvikeli, ei sadetta, lämpöä 17 astetta ja tuuli melko heikkoa. Taas aamiaisen jälkeen liikkeelle ja ajettiin ensin uudelleen Pikku-Petsamoon, josta nyt löytyi melko helposti 4 pikkusirkkua. Koska ne veivät selvästi poikasilleen ruokaa, räpsimme muutamat kuvat ja poistuimme. Jatkettiin matkaa Lintujärventielle, jossa nähtiin mm. 2 lapintiaista, kuukkeli ja 2 kulorastasta. Seuraava kohde oli Inarin Pappilanniemi, jossa itse asiassa kävimme kahdesti – paikalla oli mm. 3 pikkuvarpusta, pohjansirkku ja 2 laulavaa lapinuunilintua. Pitkään yritimme niitä kuvata, mutta olivat vilkkaita ja pääosin liikkuivat puiden latvustoissa, joten omat kuvani jäivät vaatimattomiksi. Käytiin myös Toivonniemen lintutornilla Kaamasen tien varrella – nähtiin mm. piekana, 2 tuulihaukkaa ja 12 tilheä. Aika vaatimatonta. Paluumatkalla Ukonjärvellä oli heuglini-selkälokki, joka kuulemma pesii paikalla. Muita päivän havaintoja olivat mm. 6 lapintiaista, 3 pikkukäpylintua ja 3 pohjansirkkua Kiilopäällä. Illallinen taas hotellilla.
Keskiviikkona 15.7.2026 oli aika lähteä kohti etelää. Aamiaisen jälkeen tavarat autoon ja suuntana Rovaniemi. Matkalla käytiin kuitenkin ensin Sompiojärvellä, mainittavaa tien varrelta 4 närheä ja 10 tilheä. Pysähdys tehtiin myös Sodankylän Korteaapan reunalla, jossa havaittiin mm. 7 kurkea, kalasääski, merikotka, 25 tilheä ja ad muuttohaukka istumassa voimalinjapylväällä. Yöjunani Turkuun lähti klo 17.52 ja Turkuun saavuin torstaina 16.7. klo 07.30. Taksilla kotiin ja hoidin muutaman asian ennen kuin klo 10 aikoihin lähdin ajelemaan Nauvoon ja Pärnäisten satamaan, josta laiva Utöhön lähti klo 13.30. Laivaan tuli paljon väkeä, mm. meille kylään Lotta, Vesa ja Vilma. Jurmosta kyytiin hyppäsi Järvisen Mikko. Utöhön saavuttiin vasta klo 19 aikoihin ja näin pitkä, mutta hieno, Lapin ja Varangin reissu oli takana.
Epilogi.
Olipahan hienoa monen vuoden tauon jälkeen käydä Lapissa ja Jäämeren rannikolla Varangilla. Säät suosivat meitä, retkeily oli mukavaa ja porukka iloista ja sopivasti samanhenkistä. Taitavia valokuvaajia oli useita matkassa ja kuvaaminen olikin keskeinen osa päiväohjelmaa. Järjestelyt olivat Skaftung Naturen tyyliin hyvät, toki näin pitkällä reissulla autolla ajoa tulee ajoittain aika paljon. Lintujen suhteen oli hienoja hetkiä, mutta myös pettymyksiä. Pluspuolella mieleenpainuvimpia ainakin itselleni olivat jääkuikat ja tunturihaukat ja monia muitakin harvinaisempia lajeja nähtiin. Retken kokonaislajimääräksi tuli 132. Miinuspuolelle tulivat havainnot monien lajien vähenemisestä, jopa jonkinlaista lintukatoa esiintyi – erityisesti Suomen Lapissa. Varangillakin Hornoyan pikkukajava- ja etelänkiislamäärät olivat vain varjo aiemmasta – ainakin kun vertaan 10v sitten olleeseen tilanteeseen. Myös paikalliset lintuharrastajat ovat tilanteesta huolissaan ja yrittävät parhaansa erilaisilla suojelutoimilla, mutta mm. lämmenneen meriveden haittoihin on vaikea puuttua/pysäyttää.
Suomen puolella ei voinut olla huomaamatta lintujen vähyyttä, mm. sinirinnat, kirviset ja kahlaajat olivat lähes kokonaan kateissa. Paikallinen rengastajakin kertoi petolintujen ja pöllöjen pesintöjen pääosin epäonnistuneen, petolintujen kadonneen ja hyönteissyöjien vähyyden olevan silmiinpistävää myös paikallisten mielestä.. Toivotaan kuitenkin Lapin linnuille parempaa tulevaisuutta ja kiitos hienosta retkestä kaikille reissukavereille ja erityisesti oppaille!
Matkan lintukuvat nähtävinä ISOMPINA täällä: https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/
