Torstaina 6.3.2008 olin aamulla runsaat pari tuntia töissä kunnes piipahdin kotona hakemassa kassit ja vaihtamassa retkitamineet. Edessä oli pitkä viikonloppu Norjassa, Jäämeren rannalla. Käytin näin pois SAS:in bonuspisteitäni ja sain ilmaiset lennot Kirkenesiin ja takasin – aivan samanlaisen reissun tein runsaat 4 vuotta sitten helmikuun loppupäivinä. Turussa oli koko aamun lumisadetta ja reipasta tuulta ja SAS’in aamukone Kööpenhaminaan oli jäänyt lentämättä. Saapuessani lentoasemalle se oli täynnä vihaisia ja pettyneitä ihmisiä, joita lähdettiin kuljettamaan bussilla Helsingin kentälle. Omakin lähtöni Kööpenhaminaan päiväkoneella viivästyi tasan tunnin. Köpiksessä pikainen vaihto Oslon koneeseen ja Oslossa taas puolijuoksua Kirkenesin koneeseen. Kaikkiin ehdin mutta tiukkaa teki! Tuttujakin näkyi – Syrjäsen Stina tuli Osloon samaa reittiä. Kirkenesiin saavuttiin klo 19.30 Norjan aikaa ja klo 20.10 olin jo Wideroyn pikkukoneessa matkalla Vadsön kautta Vardöhön, johon kone laskeutui aikataulussa klo 21 yhteensä 9 tunnin matkanteon jälkeen. Ajelin taksilla (ainoa mahdollisuus, n. 20 euroa) hotelli Vardö’öön, taas kerran tunnelia pitkin Jäämeren alta. Tavarat leveäksi ja nukkumaan! Ulkona tippui hiljalleen lunta, pakkasta -5 astetta.
Perjantaina 7.3.2008 heräsin tuulen ulinaan ja lumikuuron sumentamaan näkymään. Päivä oli paksupilvinen, välillä lumisadetta mutta paljon myös pilvipoutaa, tuuli pohjoisessa n. 7 m/s. Kylmää ei ollut, vain – 3 astetta, mutta lunta joka puolella reippaasti. Aamulla tapasin Aarni Nummilan, taitavan naantalilaisen luontokuvaajan, jonka kanssa olimme sopineet treffeistä täällä Vardössä. Aarni oli Pajerollaan tullut Lapista tänne ja koko päivä liikuttiinkin yhdessä kuvaten Jäämeren rannan hienoja lintuja ja valoja. Vaikka sää näytti huonolta niin kuvia syntyi kuitenkin makoisasti! Vietettiin tämä päivä Vardön rannoilla, jossa nähtiin mm. allihaahkoja n. 110, kyhmyhaahkoja n. 300 (pääosa tiiviinä parvena eteläkärjessä), haahkoja n. 400, alleja n. 30, merisirrejä n. 70, pikkukajavia satoja (kaikki ad), isolokkeja n. 10 (2 kv – ad), grönlanninlokki (3 kv), karimetsoja n. 25, merimetsoja 3, lisäksi tietysti harmaa- ja merilokkeja, muutama korppi, varis ja harakka, varpusia, kesykyyhkyjä, muutama riskilä, pari ruokkia ja Hornoyan suunnalla lennossa satoja ruokkilintuja – liian kaukana täältä määritettäviksi. Päivällä käytiin maittavalla kahvilla ja illansuussa syötiin hotellin ravintolassa, norjalaisen kallista ruokaa mutta hyvin silti maittoi. Ilta kului leppoisasti kuvien parissa.
Lauantai 8.3.2008 valkeni kauniina, jopa aurinko paistoi, mutta pian alkoi taas sakeahko lumipyry joka taukosi vasta iltapäivän puolella. Tuuli oli tyyntynyt ja aamiaisen jälkeen tein kierroksen satama-altaan ympäri; mm. allihaahkoja 15, merisirrejä n. 20 ja isolokkeja 3. Kello 9 lähdettiin Aarnin kanssa parin norjalaismiehen matkassa veneellä merelle tarkoituksena rantautua Hornoyaan. Tällä kertaa jäi kuitenkin yritykseksi sillä merenkäynti oli liian kova, saarellahan ei näin talvella ole lainkaan laituria. No, kierreltiin pari tuntia rantoja ja lintujahan oli vaikka kuinka! Etelänkiisloja nähtiin arviolta 3000, pohjankiisloja kymmeniä, lunneja n. 15 (ovat tulematta vielä), pikkukajavia useita tuhansia, ruokkeja satoja, isolokkeja n. 8, riskilöitä 4, pari kyhmyhaahkaa ja n. 90 karimetsoa. Kamerat raksuttivat sillä pahin lumisade hellitti meriretkemme ajaksi. Rantauduttuamme lähdimme ajelemaan n. 20 km päähän Kibergiin, tarkoituksena katsastaa sataman linnut. Viereiseltä hiekkarannalta löytyi ensin isosta lokkiporukasta 7 isolokkia ja 3-kv grönlanninlokki samalla kun söimme maittavan retkilounaamme. Siirryimme sataman puolelle ja kalalaitoksen ympärillä hyöri pikkukajavien ja harmaalokkien lisäksi 2 isolokkia ja 2-kv grönlanninlokki ja aivan ympärillämme 16 allihaahkaa pitivät omaa hauskaa. Merisirrejä näkyi 12 ja sataman linnuista syntyi taas iso tukku kuvia. Ajelimme vielä lännemmäs, Kramvikiin asti kunnes pyörähdimme takaisin kohti Vardötä. Emme kuitenkaan ehtineet tulla kuin hetken kunnes Aarni huomasi tien vieressä talon antennilla rotevan petolinnun ja pysähdys varmisti lajin – nuori tunturihaukka! Lintu poseerasi upeasti myötävalossa, siirtyi hetken päästä viereiselle lyhtypylväälle ja siitä läheisen voimalinjan tolpalle. Kaikissa kohdissa kuvasimme lintua minkä ehdimme, upea ilmestys kauniissa valossa! Vardöseen palattuamme kävimme vielä katsastamassa auringonlaskuvalot saaren pohjoiskärjessä samalla kun Hurtigrutenin laiva saapui satamaan. Tyytyväisinä hienoon lintu- ja kuvauspäivään menimme syömään ja illalla pistäydyimme vielä ohrajuomalla saaren kertakaikkisen tunnelmallisessa Pohjois-Norjan vanhimmassa ”Nordpol Krossa” kunnes olikin taas aika vetäytyä omiin oloihin.
Sunnuntai 9.3.2008 oli reissun kylmin päivä – navakka kaakkoistuuli ja n. 10 asteen pakkanen tekivät rantailmasta vilpoisan mutta toki siedettävän. Retkeilimme Vardön saaren jo tutuilla paikoilla ja kävimme aamupäivällä myös uudelleen Kibergin satamassa. Kibergissä oli nyt 15 allihaahkaa, 4 isolokkia ja edelleen myös grönlanninlokki, toki merisirrejä ja pikkukajavia sekä ohilentänyt merikotka. Vardössä nähtiin tänään niukasti lintuja – vain 6 allihaahkaa, n. 40 merisirriä, 6 isolokkia ja allejakin vain 4. Otettiin rauhallisesti kuvausmielessä mutta kuvia syntyi silti kohtalaisesti. Juotiin hyvät kakkukahvit hotellilla ja syötiin retkilounas Kibergissä kunnes illansuussa Aarni kuskasi minut Vardön lentokentälle Kirkenesiin lähtevään koneeseen. Olipa erinomaisen mukavat kolme yhteistä kuvauspäivää!
Kirkenesiin lentoaika oli vain 15 minuuttia ja lentokentältä keskustaan (15 km), Hotelli Kirkenesiin, ei päässyt oikein muuten kuin kalliilla taksikyydillä, sunnuntailisällä n. 65 euroa. Tuuli oli kova, lumi pöllysi ja täällä Murmanskin kupeessa oli rajaseudun fiilinki venäjänkielisine kyltteineen. Ilta kului leppoisasti taas kuvien parissa.
Maanantai 10.3.2008 oli paluupäivä Turkuun. Kirkenesissä oli vain 4 pakkasastetta, viimeksi täällä käydessäni oli -33! Hotellissa olin ainoa vieras, eipä ole ainakaan turistisesonki alkanut. Lentokentälle lähdin kymmenen maissa, nyt hotellin omalla kuljetuksella (puolet eilisen taksin hinnasta) ja kone Osloon lähti klo 12.30, tunnin myöhässä. Sieltä Tukholman kautta Turkuun, johon saavuin klo 18.30.
Verrattuna 4 vuotta sitten tekemääni kevättalven Vardö-keikkaan niin – vaikka lintuja oli nytkin hienosti – niin vesilinnut eivät enää mainittavasti oleskelleet Vardön satama-altaassa vaan hankalammin tavoitettavissa ja kuvattavissa ulkomeren puoleisilla alueilla. Syynä lienee kalastuksen väheneminen ja siirtyminen enemmän Båtsfjordiin ja Berlevågiin. Erinomainen, tuore Hugh Harropin juttu (Birding World 20, No 12, 2008) tiesi toki tämän kertoakin ja ainakin alli- ja kyhmyhaahkat lienevät nykyisin paremmin kuvattavissa viimemainituissa satamissa. Omaan matkaani Vardöhön ja lähirannoille olin kuitenkin erittäin tyytyväinen vaikka isompia lintumääriä ajatellen matkani oli paikallisten lintuharrastajien mukaan pari viikkoa turhan varhain. Majoittuminen Vardö Hotellissa on kohtalaisen kallista, netin kautta tästä pikkukaupungista löytyy nykyään pari halvempaa perhemajoitustakin. Kevättalvinen Varanki on joka tapauksessa elämys, joka kannattaa joskus kokea!
