Torstai-illalla 18.6.2009 pakkasimme Outin kanssa tavarat autoon ja lähdimme kohti Lappia ja Norjaa – kesälomareissu edessä. Turhaa (? kirjorastas edelleen Kalajoella) ajoa välttääksemme olimme aikoja sitten varanneet paikat Rovaniemen yöjunaan itsellemme ja myös autolle. Turusta lähdettiin klo 21.05 kolistelemaan kohti pohjoista muiden juhannusvieraiden joukossa.
Perjantaina 19.6.2009, Juhannusaattona, saavuttiin Rovaniemelle klo 10.40, aikataulun mukaan, ja ajettiin auto ulos junasta. Sää oli puolipilvinen, sateeton ja viileä, +10 astetta. Matkattiin hiljalleen kohti pohjoista, Sodankylässä tehtiin kauppareissu ja mukava kävely Ilmakkoaavan pitkospuita rannan lintutornille. Paikalla nähtiin mm. 2 tilheä, 2 laulujoutsenta ja pari isokuovia. Iltapäivällä klo 16 maissa saavuimme Inarin Kiilopäälle, jossa odotti mukava mökki (”Takatasku 4″) meitä yöpyjiä. Illansuussa kiivettiin Kiilopään huipulle, jossa tapasimmekin tuttuja – Häkkilän Kaukon ja Tuulikin. Yhdessä löydettiin paikallinen koiras-kiiruna ja rinteessä lauleskeli hienosti kaksi sinirintaa. Lisäksi nähtiin mm. pikkukuovi, kapustarinta ja Häkkilät näkivät myöhemmin vielä kolme keräkurmitsaakin. Parkkipaikalla pyörähti vielä kuukkelikin.
Outin kanssa käytiin vielä Juhannuksen kunniaksi savusaunassa ja pari kertaa uimassa jääkylmässä tunturipurossa ennen maukasta illallista Kiilopään Kammi-ravintolassa. Uni maistui taas mukavan päivän jälkeen!
Lauantaina, Juhannuspäivänä, 20.6.2009 taivas oli pilvessä ja välillä vähän satoi vettä, lämpötila vain 5 astetta ja reipas luoteistuuli. No, sää ei haitannut kun päätimme toteuttaa retkiohjelmaamme. Aamulla tehtiin pieni kävelykierros vielä Kiilopään metsissä, sitten Saariselän kylän kautta Kaunispäälle. Kierrettiin pari tuntia tunturin lakea ja havaittiin mm. 2 keräkurmitsaa, 5 kapustarintaa, 9 pikkukuovia, lapinsirkku ja 2 käkeä. Toinen keräkurmitsa hautoi munapesää, toinen lenteli hetken etäämpänä. Luottavaisen keräkurmitsan päälle melkein astui ennen kuin sen huomasi!
Matkaa jatkettiin pohjoiseen (tien yli lensi 4 tilheä) ja poikettiin Ivalon Koppelotielle kuulostelemassa josko lapinuunilintu olisi sinne saapunut. Ei ollut. Niinpä päätimme ajaa Inarin keskustasta Kittilän tietä aina Ivalojoen sillalle saakka katsomaan olisiko siellä nähty ja kuultu lapinuunilintu suotuisa meillekin. Ja toki se oli! Paikalla oli laulavan koiraan lisäksi toinenkin yksilö, hiljainen, lieneekö ollut naaras. Meikäläiselle napsahti kaivattu elis, vieläpä muutaman kuvan kera. Palattiin illaksi takaisin Inariin ja jatkettiin Kaamaseen Neljän Tuulen tuvalle, jossa päivään tyytyväisinä syötiin maittava illallinen ja yövyttiin. Ruokinnalla oli runsaasti lintuja, mm. tundraurpiainen (ollut jo pitkään).
Norjan puolelta en taida tätä blogia päivittää mutta muutaman päivän päästä tullaankin taas Suomeen.
