Talvi oli hyvinkin leuto, lunta oli vain hetkittäin ja jäätä ei käytännössä lainkaan (yläkuvassa talven lumisin hetki). Lyhyt pakkaskausi oli helmikuun puolivälissä. Kevät oli kokonaisuudessaan kylmä viikkokausia kestäneiden pohjoisvirtausten takia. Muutamia lämpimiä lounaistuuliakin oli, mutta useimmiten ne aiheuttivat tiheää sumua. Lintujen kevätmuutto kokonaisuutena oli monia aiempia keväitä myöhäisempää ja niukempaa, erityisesti hyönteissyöjien osalla. Kesän alku oli edelleen melko kylmä ja sadettakin saatiin tavallista enemmän. Koleus näkyi mm. vähäisempänä määränä pesiviä hyönteissyöjiä kuin aiempina vuosina.
Läpi talven saaressa talvehti n. 35 lapasotkaa, 2 luhtakanaa, 4 taivaanvuohta, kangaskiuru, 2 niittykirvistä, 2 luotokirvistä, n. 15 peukaloista, 4 punarintaa ja 3-4 rautiaista. Lisäksi kulo- ja punakylkirastaita nähtiin lukuisia kertoja ja muita viivyttelijöitä olivat mm. laulurastas 19.2., västäräkki 26.1. asti ja uudelleen 1-2.3. sekä jänkäkurppa 19.1.
Merisirrejä nähtiin enimmillään 280 yksilöä 15.3. ja kevään viimeiset havaittiin niinkin myöhään kuin 3.6. Mustaleppälintuja nähtiin 25.3.-17.6. yhteensä ainakin 28 yksilöä ja etelänkiisloja 27.3.-16.6. yhteensä 18 kertaa (a’1-3 yksilöä). Ruokkimuuton huippu oli 7.4., jolloin laskettiin 974 yksilöä – TLYn alueen uusi ennätys ja koko kevään ruokkimuuton summa Utössä oli 2911 yksilöä. Utössä harvinaisia vesilintuja olivat punasotka 4.4. ja 22-23.5. sekä nokikana 28.4.-6.5.
Sepelrastaita havaittiin 22.4.-11.5. yhteensä 14 yksilöä. Pohjansirkku nähtiin sekä 15.5. että 16.5. (ilmeisesti eri yksilöt), peltosirkkuja 4.-22.5. yhteensä 5 yksilöä, ensimmäinen kirjokerttu 20.5. ja rastaskerttunen 25.5. Muuttohaukkoja havaittiin koko keväänä vain 1 yks (20.5.) ja ruisrääkkiä kaksi (19.5. ja 30.5-8.6.).
Varhaisia/ensimmäisiä kevätmuuttajia olivat mm. merihanhi 23.1., kottarainen 25.1., haahka 18.2., kiuru 23.2, töyhtöhyyppä 24.2., mustavaris 25.2., sepelkyyhky 25.2., uuttukyyhky 26.2., lehtokurppa 1.3., kanadanhanhi 5.3., pajusirkku 7.3., tylli 13.3., meriharakka 21.3., kurki 21.3., västäräkki 26.3., tiltaltti 29.3., punajalkaviklo 1.4., mustakurkku-uikku 1.4., kalasääski 2.4., metsäkirvinen 3.4., mustapääkerttu 17.4., kirjosieppo 18.4., pensastasku 18.4., räystäspääsky 19.4., hernekerttu 20.4., pensaskerttu 30.4. ja harmaasieppo 4.5.
Myöhäisiä kevätmuuttajia olivat mm. mustavaris 25.5., laulurastas 26.5., punatulkku 3.6., kehrääjä 8.6., sepelhanhi 10.6., vesipääsky 14.6., punarinta 16.6. ja punakylkirastas 16.6.
Pesivistä linnuista mainittakoon sarvipöllö (4 poikasta), teeri (6 poikasta) sekä ilmeisesti pesivinä (ei kuitenkaan vielä poikashavaintoja) nokkavarpunen, kirjokerttu ja suopöllö. Haahkanpoikasia kuoriutui yhteensä ainakin 62 kpl.
Harvinaisuudet: (osa vielä ARK-käsittelyssä)
Allihaahka 14.2.-6.3. +2kv n p
Jalohaikara 30.3. 1 m, 31.3. 1p
Haarahaukka 24.4. 1 m
Pikkusirkku 25.4. 1 p
Keltahemppo 3-11.5. 1k p, 4.5. 2k p, 8-16.6. 1k p ja 15.6. myös 1n p.
Sepelsieppo 3-4.5. 2kv k p, 26.5. 2kv k p
Leveäpyrstökihu 16.5. 1 ad m, 21.5 1 ad m
Jääkuikka 16.5. 1 juv/tp m/p
Pikkukajava 16.5. 2kv m/p, 23.5. 2kv m
Tunturikihu 17.5. +2kv m
Idäntiltaltti 19.5. 1p Än
Punajalkahaukka 26.5. 1 ad n p
Kyhmyhaahka 16.6. 3kv k m/p
Harvinaisuuksien suhteen kevät oli keskimääräistä niukempi, osasyynä varmaankin keskimääräistä kylmemmät säät ja mm. koko toukokuun jatkuneet pohjoistuulet. Lintuharrastajia kävi saaressa runsaasti, enemmän kuin yhtenäkään aiempana keväänä. Eniten havaintovuorokausia allekirjoittaneen lisäksi kertyi Kimmo Kuusistolle, Janne Suomiselle, Ossi Öhmanille sekä Kirsi, Rauno ja Timo Nisulalle.
