Seitsemän saaren lomaristeily

Perjantaina 1. joulukuuta 2006 aloitimme lomamatkamme kohti Atlantin aaltoja. Ajelimme iltapäivällä ensin Outin äidin luo Nummelle kahville ja sieltä jatkoimme yöksi lentokenttähotelliin Vantaalle. Mainio wokki-illallinen, punaviinilasillinen ja nukkumaan. Aamulla 2.12.2006 herätys oli klo 06.00, tavarat kasaan, aamiainen ja lentokentälle bussilla – auto jäi viikoksi hotellin talliin. Lentokentällä oli hulinaa ja huisketta, meidän Air Finlandin lentomme lähti klo 09.00 kohti Kanarian saaria ja m/s Kristina Reginaa. Kuuden ja puolen tunnin lento sujui leppoisasti ja perillä odotti puolipilvinen sää, lämpöä +22 astetta. Mukavaa näin synkän ja sateisen marraskuun jälkeen!
Lentokentältä linja-auto kuljetti meidät laivalle ja majoituimme kodikkaaseen 5:nen kannen hyttiimme kunnes kiirehdimme pakolliseen pelastusinfoon. Paikalla olivat kaikki 183 matkustajaa ja koko joukko laivaväkeä. Infon jälkeen lähdimme Outin kanssa lampsimaan Las Palmasin kaduille suunnaten ensin pohjoisrannan uimarannan alueelle. Olen viimeksi ollut täällä 36 vuotta sitten! Lintuja näkyi muutama kymmenen etelänharmaalokkia, 2-3 pikkukuovia ja riuttatiira. Matkalla laivalle näkyi mm. silkkihaikara. Kiertelimme myös kaupungin keskustaan tutustumassa kunnes palasimme laivalle illalliselle ja kapteenin vastaanotolle. Laiva lähti klo 22.00 tästä Gran Canarian isosta satamasta merelle suunnaten yötä myöten kohti Fuerteventuraa.

laiva

Yöllä keinutti mukavasti ja uni maittoi kodikkaassa hytissä auringonnousuun, n. klo 07.20. Söimme aamiaisen ja sitten ulos kannelle, oltiin jo Fuerteventuran eteläosan tasalla. Rantauduimme klo 9 Puerto del Rosarion satamaan, jossa lenteli muutama talvipukuinen riuttatiira. Oli 1. adventtisunnuntai, 3.12.2006, ja busseja kaupungista lähti harvakseltaan – niinpä sieppasimme taksikyydin kohti Corralejon kaupunkia saaren pohjoiskärjessä. Valinta oli vallan mainio: viihdyimme myöhään iltapäivään, kävelimme rantoja liki 10 km, syötiin herkullinen lounas rantaravintolassa ja nautittiin 22 asteen lämmöstä ja puolipilvisestä säästä. Lintuja – varsinkin talvipukuisia kahlaajia – näkyi mukavasti ja monet ihan kuvattavissa. Mainita kannattaa mm. pulmussirrejä n. 60, suosirrejä 3, isosirri, punakuireja n. 30, tundrakurmitsoja n. 10, rantasipejä 4, punajalkaviklo, pikkukuoveja 2, karikukkoja n. 50, tyllejä n. 40, silkkihaikaroita 6, riuttatiiroja n. 10 ja etelänharmaalokkeja n. 200. Lisäksi kaupungissa näkyi turkinkyyhkyjä n. 20, tuulihaukka, kanariankirvinen ja pikkupensaskerttu. Takaisin laivalle tulimme paikallisbussilla, joimme Cafe Navigaressa iltapäiväkahvit ja huilattiin hetki leppoisan retken päälle. Illallisen jälkeen katseltiin Merja Larivaaran, Kari-Pekka Toivosen ja Iiro Rantalan hauska ”Sanaton show”, vähän tanssittiin ja istuttiin kannella katselemassa etelän yötä kunnes väsymys hiipi kaveriksi.

haikara

Maanantaiaamuna 4.12.2006 heräsimme kovaan merenkäyntiin, laiva keinui n. 12 m/s koillistuulessa aika reippaasti matkalla Fuerteventuralta Lanzarotelle. No, matka kesti vain 3 tuntia ja merenkäynnin takia aamiaisella oli vähän tavallista hiljaisempaa. Aamiaisen ohella ehdin olla tunnin verran kannella kiikaroimassa ja keijuja näkyi yhteensä 3 yksilöä – niistä yksi tuli aivan laivan viereen ja osoittautui madeirankeijuksi (Oceanodroma castro).
Hieno laji: valkoinen merikeijumainen yläperä, pitkät lähes suorat siivet, kaarteli aaltojen päällä vähän jopa liitäjämäisesti, pyrstö näytti likimain suoralta (tai ainakin lovi oli hyvin vähäinen), siiven yläpinnat lähes tummat ilman myrskykeijumaista vaaleampaa kuviointia. Jo kolmas keijulajini tänä vuonna, Norjassa nähtyjen meri- ja myrskykeijujen jälkeen! Kaksi muuta aamun keijua jäi määrittämättä nopean tilanteen tai etäisyyden vuoksi eikä liitäjiä löytynyt ainakaan vielä. Klo 9.00 rantauduimme Arricifen satamaan, josta lähdimme puoli tuntia myöhemmin retkelle linja-autolla Timanfayan kansallispuistoon
– massiivisten laavakenttien pirstomalle alueelle, jossa maankuori on edelleen paikoin vain muutaman metrin paksuinen. Kuumaa, yli 100-asteista ilmaa pursui maakuopista, nautimme Cesar Manriquen arkkitehtuurista ja käväisimme viinitilalla maistelemassa Muscat-viiniä ennen paluuta Puerto del Carmenin kautta takaisin Arricifeen. Jäimme kaupungille katselemaan vielä pariksi tunniksi espanjalaista elämää ja nauttimaan rantabulevardin auringosta. Bulevardin korkeissa palmuissa istuskeli 4 lehmähaikaraa ja rannalla näkyi silkkihaikara. Tuulihaukka, n.10 riuttatiiraa, karikukko, pari rantasipiä ja määrittämätön Apus-laji olivat niin ikään Arricifen lajistoa. Aiemmin päivällä ei juuri lintuja nähty – laavakentät ovat köyhiä (aitoja kalliokyyhkyjä n. 20) mutta viinitilan pihalla oli ainakin 4 kanariankirvistä, varsin kesyjä. Lintukameraa en tänään kuljettanut mukana mutta muuten tuli paljon kuvattua maisemia. Laivalle palasimme taksilla, joimme iltapäiväkahvit ja klo 18 laivamme irrotti köydet ja lähdettiin auringon laskiessa kohti uutta saarta, Teneriffaa. Illallisen jälkeen istuttiin pitkään yläkannella katsomassa täysikuun valaisemaa Atlanttia – upeaa. Ennen nukkumaanmenoa kävimme vielä kuuntelemassa Iiro Rantalaa, varsinaista pianovirtuoosia, yläkerran Manouvre-baarissa.

pulmussirri

Tiistai 5.12.2006 alkoi melko heikkotuulisena, aurinkoisena ja lämpimänä. Aamiaisen jälkeen olin kannella noin tunnin verran mutta nyt merilinnut loistivat poissaolollaan, vain naurulokki näkyi ja kippari oli nähnyt pienen pyöriäisparven. Rantauduimme klo 09.00 Santa Cruz de Teneriffan, saaren pääkaupungin, satamaan piikkipaikalle. Pakkasimme reput, nappasin lintukamerankin mukaan ja lähdimme klo 9.30 bussiretkelle Teidelle, laivalle palasimme klo 14.30. Muhkeita kanarianmäntyjä, hienoja maisemia ja ylhäälläkin jopa liki 20 astetta lähes 2.3 kilometrin korkeudessa. Matkalla oli pilvikerros, joka
kasteli kosteudellaan tiet ja auton mutta alhaalla ja ylhäällä oli mitä hienoin sää. Teimme muutaman pysähdyksen ja toivottuja lintujakin osui kiikariin ja jokunen kameraan – kanariankirvisiä n. 10, koiras kanarianpeippo (hieno!), kanarianhemppo, tuulihaukkoja 3 ja alalajilleen määrittämätön tiltaltti. Iltapäivän vietimme kaupunkia koluten, etenkin hienoissa puistoissa viihtyen. Joulupukkeja näkyi kaksi kaupungilla, joka oli jo koristeltu jouluvaloin – kummallista täällä 23 asteen lämmössä! Lintujakin nähtiin kaupungilla: kahdessa puistossa yhteensä n. 10 kauluskaijaa, kolme mustarastasta ja muutamia teneriffae-alalajin sinitiaisia sekä upeita, isoja monarkkiperhosia ainakin 5 kpl. Laivalle palasimme klo 18 maissa, ympärillä käväisi pari riuttatiiraa kameran ollessa jo hytissä levolla. Ilta kului taas mukavasti illallisella ja Merja Larivaaran ja Iiro Rantalan taidokasta musiikkia kuunnellen.

monarkki

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2006 laiva lähti merelle klo 06.30, käväisin aamiaisella ja sitten kannelle tarkkailemaan puoleenpäivään saakka. Outi liittyi seuraan vähän myöhemmin ja nautti auringosta aurinkokannella. Tuuli oli aluksi myötäinen, koillispasaati n. 10 m/s, sitten tyventä ja lopuksi luoteesta 12 m/s. Aamun pilvetkin kaikkosivat vähitellen ja päivällä oli taas reilut 20 astetta. Merellä oli aluksi hiljaista mutta Teneriffan SE-puolella yhtäkkiä laivan viereen ilmestyi n. 10 valasta ja myöhemmin niitä näkyi vielä 3+1 lisää. Melko isoja, tummia, iso selkäevä, paksu ja pyöreä pää, liikkuivat lähes koko ajan vain selkäänsä näyttäen. Kipparikaan ei tiennyt lajia eikä meillä ole varsinaista ”valasopasta” mukana mutta laji oli ilmeisesti lyhyteväpallopää
(Globicephala macrorhynchos). No, kuvia tuli otettua muutamia – jotkut jopa turhan läheltä. Lintuja merellä oli niukasti, pääosin lokkeja mutta Teneriffan ja Gomeran välillä laivan vierestä kiisi ensin kääpiöliitäjä (Puffinus assimilis) ja melkein heti perään madeirankeiju! Nopeita tilanteita joihin kiikarin ja tunnistuksen jälkeen ei kameralla enää kunnolla ehtinyt. La Gomeran rantaan, San Sebastianin pikkukaupunkiin, rantauduimme klo 12 ja saman tien lähdimme bussiretkelle saaren ympäri, erityisesti Garajonayn luonnonpuiston alueelle. Ensin muutama pysähdys, sitten lounas paikallisessa ravintolassa. Aterian päätteeksi kaksi nuorta tarjoilijaa esitti loistavasti Gomeralle tyypillistä (mutta katoamassa olevaa) vihellyskieltä, el silboa, jossa muutaman vokaalin ja parin konsonantin yhdistelmällä viheltämällä rakennettiin ymmärrettävä sanoma. Ei ihme, että tämä vihellyskieli on Unescon maailmanperintölistalla! Seuraavaksi oli vuorossa kävelyretki luonnonpuiston laakeripuumetsässä, joka kylläkin nyt oli pilven sisällä ja niinpä saimme ihan tihkusadetta niskaamme. Lintuja oli kanariamaisen niukasti mutta jotain kuitenkin: virtavästäräkki, kaksi kanariantiltalttia, n. 10 madeirankiitäjää, kalliokyyhkyjä, 2 tuulihaukkaa, pari (kanarian)sinitiaista
ja kanarianhippiäinen. Yhdellä pysähdyspaikalla näkyi taas monarkki, josta kehkeytyi jokunen kuvakin. Laivalle palasimme klo 18 ja matka jatkuikin jo klo 18.45 – nyt suuntana La Palman saari. Itsenäisyyspäivän iltaa vietettiinkin juhlavasti klo 21.15 alkaneella vastaanotolla, jossa kapteeni kätteli juhlavasti pukeutuneet vieraat, piti mukavan puheen ja sitten jatkettiin kuohuviinilasi kädessä juhlavalla musiikilla – mm. Iiro Rantalan versiolla Finlandia-hymnistä ja yhteisellä Maamme-laululla. Myöhemmin yritimme tanssiakin mutta navakka koillispasaati keinutti niin että olisimme yksin tarvinneet
koko tanssilattian. Uni maittoi taas mukavasti.

valas

Torstaina 7.12.2006 heräsimme La Palman saarella, Santa Cruz de la Palman satamassa, johon olimme yöllä rantautuneet. Sää oli hieno, aurinkoa ja 25 astetta lämpöä, tuuli taas letkeä koillinen. Aamiaisen jälkeen lähdimme bussiretkelle, ensin Lumen neitsyen (Neitsyt Maria) pieneen ja kauniiseen kirkkoon, sieltä näköalapaikan kautta ja 2.8 km pitkän tunnelin läpi saaren karummalle länsipuolelle, jossa ensin vierailimme Taburienten luonnonpuiston opastuskeskuksessa. Tauon jälkeen matka jatkui itse luonnonpuistoon, valtaisan (n. 20 km halkaisijaltaan) olevan Taburienten kalderan reunalle, La Cumbrecitan alueelle. Teimme puolen tunnin kävelyn luontopolkua pitkin kunnes lähdimme ajelemaan takaisin kohti Santa Cruz’in kaupunkia. Maisemat olivat tosi hienoja kirkkaassa auringonpaisteessa ja kalderan reunalla näimme mm. suomalaisten käytössä olevan observatorion.
Lintuja oli tänään kovin niukasti – vain 3 tuulihaukkaa, n. 50 kanarianhemppoa, 2 kanariantiltalttia ja retken ensimmäinen hiirihaukka. Kanarian- tai palmankyyhkyistä ei jälkeäkään, ei myöskään paikallisia alppivariksia löytynyt. Kyyhkyt tosin kirjojen mukaan oleskelevatkin saaren koillisosan laakeripuumetsissä ja siellä emme käyneet. Monarkkiperhonen näkyi taas tänäänkin.
Iltapäivä kului kaupunkiin tutustumisessa – mukava pieni rantakaupunki muutamine hienoine taloineen ja puuparvekkeineen. Söimme kaupungilla maittavan lounaan ja palasimme illansuussa laivalle huilaamaan ennen taas jo tuttua illallista. Ihan mukava lomapäivä jälleen!

kaldera

Perjantaina 8.12.2006 laivamme lähti klo 07.00 La Palmalta kohti viimeistä, seitsemättä, Kanarian saarta eli El Hierroa. Saari on saariryhmän pienin mutta silti n. 30 x 15 km laaja. Merimatka sujui leppoisasti sivumyötäisessä koillispasaatin puhaltaessa edelleen takuuvarmasti runsaat 10 m/s. Aurinkokin näkyi ja lämpöä oli 20 astetta mutta linnut olivat merimatkan ajan ihan kateissa, vain muutama etelänharmaalokki ja yksi graellsii/intermedius-tyyppinen selkälokki. Saavuimme El Hierroon klo 12 ja lähdimme samantien bussikierrokselle saaren keski- ja länsiosiin. Sää oli mitä parhain ja nautimme tämän eristäytyneimmän saaren luonnontilaisista maisemista ehkä kaikkein
eniten. Käväisimme tutustumassa Cesar Manriquen suunnittelemaan upeaan Mirador de la Penan näköalapaikkaan, josta näimme pikkusaaret joilla yhä elää hierronjättiliskopopulaatio. Itse liskoja näimme vain El Golfossa jossa niitä suojellaan ja kasvatetaan kunnes päästetään vapaaksi luontoon. Maistelimme hyviä viinejä ja juustoja ja nautimme saaren monipuolisesta linnustosta, joka lämmitti mieltä näin viimeisenä täytenä lomapäivänä.
Näimme mm. 31 tuulihaukkaa, hiirihaukan, vaalean värimuodon pikkukotkan (El Golfossa), arabihaukan kaartelemassa useita kertoja ekokylän viereisillä jyrkänteillä, n. 10 korppia, pari kanariantiltalttia, kanariankirvisen ja sokerina pohjalla vielä kanariankyyhkyn
(Columba bollii) lentämässä laakeripuumetsikössä El Golfon eteläpuolella. Naapurihytin väki oli kävelyretkellään törmännyt viiden kalliopyyn parveen. Retkemme lopuksi teimme vielä reippaan kävelyn pääkaupungissa Valverdessä ennen paluuta laivalle klo 17 maissa. Laiva jatkoikin matkaa klo 18.00, suuntana nyt uudelleen Las Palmas, josta huomenna alkaa lento takaisin Suomeen. Söimme illallisen, pakkasimme laukkuja ja osallistuimme läksiäistilaisuuteen,
jossa kapteeni, purseri, keittiöpäällikkö, Iiro Rantala ym pistivät parastaan ja tunnelma oli korkealla ja vähän haikeakin. Vetäydyimme hyttiin klo 23 maissa pakkaamaan loput tavarat ja nukkumaan. Yöllä nousi kova NE-tuuli ja laiva keinui enemmän kuin kertaakaan aiemmin matkan aikana – onneksi oltiin pitkällään, niin merisairaita ei ollut niin paljon.

lisko

Lauantaiaamuna 9.12.2006 rantauduimme puolipilvisessä säässä Las Palmasin satamaan, josta lähdimme taksilla tutustumaan vanhaan kaupunkiin. Katedraaliin osuimme aamumessun aikaan, kuljettiin runsaat 2 tuntia katsellen kauniita vanhoja taloja ja puistoja – tässäkin kaupungissa on siis ihan hienoja alueita. Lintuja näkyi vain 4-5 kanariantiltalttia, riuttatiira ja tietysti paljon turkinkyyhkyjä. Takasin laivalle palattiin ennen puoltapäivää ja sitten busseilla lentoasemalle kohti Suomea.
Paluumatka oli vähän ”mutkikas”, sillä kone saapui myöhässä ja päästyämme koneeseen siellä kului aikaa 2.5 tuntia ennen kuin päästiin nousuun – ensin etuovi ei lukkiutunut (ilman mekaanikkoa) ja sen jälkeen yksi matkustajista sai sairaskohtauksen kunnes ambulanssi tuli hakemaan hänet sairaalaan. Niinpä Helsinkiin tultiin vasta klo 00.30 sunnuntaina 10.12.2006, haimme auton lentokenttähotellista ja ajoin Outin yöksi Nummelle. Itse jatkoin kotiin Turkuun jossa olin klo 03.30, (yö)lämpötila täälläkin + 7 astetta!

kuu

Kaiken kaikkiaan erittäin mukava lomamatka, jonka kylkiäisinä näkyi jokunen lintukin ja syntyi muutamia kuvia. Ei tietenkään isohkossa turistijoukossa liikkuminen ole paras mahdollinen tapa lintuharrastajan kannalta mutta tämä tapa sopi vallan mainiosti tähän rentouttavaan lomaan! Sitä paitsi: näin kaikkiaan 8 itselleni uutta WP-lajia – kääpiöliitäjä, madeirankeiju, kanariankyyhky, kauluskaija sekä endeemiset kanariantiltaltti, kanarianhippiäinen, kanarianpeippo ja kanarianhemppo. Ei hassumpaa.

Kategoria(t): Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta, Matkaraportit. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.